Eversti-ohran sadontuottokyky ja jyväkoko vakuuttavat Pöytyällä

"Miten monitahoisesta ohrasta voikin tulla niin nättiä ja tasaista siementä", miettii pöytyäläinen viljelijä Petri Holma.

Kun kasvinviljelytilaa Pöytyällä pitävä Petri Holma etsi monitahoiselle KaarleBOR -ohralle seuraajaa viljelyyn, oli samankaltainen lujakortinen sadontuottaja EverstiBOR luonteva valinta uudeksi lajikkeeksi. Holma viljelee Borealin jalostamaa Everstiä Hankkijalle siemeneksi.

”Pyrin siihen, että minulla ovat viljelyssä aina uusimmat lajikkeet, sillä vaihtuvuus tekee viljelystä mielenkiintoista. Toisaalta jokaisella lajikkeella on myös omat ominaispiirteensä, joiden kanssa sinuiksi pääseminen ottaa oman aikansa. Esimerkiksi kasvunsääteen käyttö on ohralla sellainen, jonka oppii pikkuhiljaa”, sanoo Holma, joka viljeli Everstiä tilallaan viime kesänä toista vuotta.

Everstin vahvuuksiksi Holma luettelee taudinkestävyyden, sadontuottokyvyn sekä tasaisen jyväkoon. Myös lujakortisuus on Holmalle tärkeä kriteeri lajikevalinnassa.

”Kunhan kasvuedellytykset ovat kohdillaan, niin Eversti tuottaa isoa, nättiä siementä, jolla on korkea hehtolitrapaino. Lisäksi Everstin korrenvahvuus on sellainen, että se kestää voimaperäistä viljelyä”, sanoo Holma.

Myöhäinen kylvö eduksi

Holma viljeli Everstiä multavassa hietasavimaassa kaikkiaan 50 hehtaarin alalla. Kylvöt hän teki kahdessa osassa, joista ensimmäiset toukokuun alussa ja toiset toukokuun lopussa sen jälkeen, kun metsän reunassa sijainnut 14 hehtaarin lohko oli kuivunut riittävästi.

”Jälkikäteen ajatellen kaikki kylvöt olisi kannattanut jättää toukokuun loppuun. Toukokuun alussa kylvetyille ohrille helle ja kuivuus tulivat tänä vuonna liian aikaisin ja ne kärsivät kuivuudesta. Myöhään kylvetyt ohrat olivat kesäkuun helteiden alkaessa vasta pensomisvaiheessa, joten ne eivät ottaneet helteistä nokkiinsa”, sanoo Holma.

Toukokuun lopussa kylvetyille Eversti-lohkoille heinäkuussa alkaneet sateet tulivat hyvään aikaa ja se näkyi myös kasvustossa.

”Eversti oli juuri sen näköistä kuin ohran kuuluukin olla. Verrattuna toukokuun alussa kylvettyihin lohkoihin kasvusto oli 20-30 senttiä pidempää ja se myös valmistui tasaisesti. Jälkiversontaa ei ollut”, kertoo Holma.

Ylituleentumisen sieto testissä

Aikaisin kylvetyillä Eversti-lohkoilla tilanne oli toinen. Jälkiversontaa oli runsaasti, mikä aiheutti Holmalle päänvaivaa puintiajankohdan määrittämiseen. Tilannetta hankaloitti lisää vielä se, että jälkiversoihin kehittyneet tähkät alkoivat täyttyä pääkasvuston tuleentumisen aikoihin juuri sen verran, ettei vihreitä jyviä pystynyt enää puhaltamaan puidessa tai kuivatessa pois. Käytännössä viljelijälle jäi kaksi vaihtoehtoa: joko puida sekaviljaa tai odottaa kylmähermoisesti ja katsoa, mitä valmistumisen kanssa tapahtuu.

”Valitsin vaihtoehdoista jälkimmäisen ja puin Everstit syyskuun puolivälin jälkeen. Silloin kasvuaikaa oli ehtinyt kertyä Everstille jo 130 vuorokautta, kun se on virallisissa kokeissa ollut 93 vuorokauden kieppeillä”, sanoo Holma.

Pääkasvuston tilaa puintihetkellä Petri Holma kuvailee täysin ränsistyneeksi, mutta kehuu samalla nykylajikkeiden kykyä sietää ylituleentumista.

”Ränsistymisen sieto on kehittynyt monitahoisilla ohrilla selvästi aiempaa paremmaksi. Vaikka Everstikin nuokkui pellossa melkein kaksin kerroin, niin kyllä sen sieltä puitua hyvin sai. Puintiajan kanssa ei ole enää ihan niin tarkkaa kuin ennen”, Holma toteaa.

Kuin kaksitahoista ohraa

Holma pui Everstistä lopulta keskisadoksi 4000 kg hehtaarilta ja myöhään kylvetyltä lohkolta noin 5500 kg/ha. Haasteellisen kasvukauden jälkeen Holman ajatukset kääntyvät vielä vuoteen 2019, jolloin Everstin keskisato oli 6000 kg/ha ja hehtolitrapaino 68 kg.

”Mietin silloin, että miten monitahoisesta ohrasta voikin tulla niin nättiä ja tasaista siementä. Jos olisin näyttänyt ihmisille pelkkiä siemeniä, niin moni olisi varmasti kuvitellut niiden olevan kaksitahoista ohraa”, sanoo Holma.

Holma pitää nykypäivän monitahoisia ohria varteenotettavina viljelyvaihtoehtoina kaksitahoisille lajikkeille myös Etelä-Suomen viljavyöhykkeellä, jossa on lähtökohtaisesti pyritty aina viljelemään kaksitahoista ohraa.

”Monitahoiset ohrat mielletään usein aikaisiksi, mutta Everstin kohdalla on hyvä huomata, että sen kasvuaika alkaa olla jo monen kaksitahoisen lajikkeen luokkaa”, huomauttaa Holma.

Kaksitahoinen ohra vaatii Holman mukaan kaikkein parhaimman maan ja tarvitsee voimakkaamman lannoituksen kuin monitahoinen ohra.

”Jollei selkeä tavoite ole tuottaa mallasohraa, niin suosittelisin kyllä avoimin silmin katsomaan Everstin ja muiden monitahoisten ohrien sadontuottokykyä, korrenlujuutta ja muita lajikeominaisuuksia ja vertaamaan niitä kaksitahoisiin lajikkeisiin. Siltä pohjalta on hyvä miettiä, onko se monitahoinen vai kaksitahoinen ohra, jota haluaa viljellä”, sanoo Holma.

Eversti-ohran viljelytoimenpiteet Petri Holman tilalla

Kylvöala: 50 ha

Maalaji: Multava hietasavi

Muokkaus: Kevytmuokkaus ja äestys keväällä

Kylvöpäivä: 2.-5.5. sekä 25.5.

Kylvötiheys: 500-550 kpl / m2

Lannoitus: Jaettu typpilannoitus 100 kg + 20 kg

Kasvinsuojelu: rikkakasvintorjunta, ei kasvitautien torjuntaa eikä korrensäädettä

Puintipäivä: 15.-20.9.

Puintikosteus: 16-18 %, odottelusta huolimatta joukossa vielä vihreitä

Sato: Lohkojen keskisato 2500-5500 kg/ha

Sadon laatu: hlp 62-63 kg

Katso videolta, miten ohranjalostaja Mika Isolahti kuvailee Everstiä

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja