Olet täällä

Kunnon sato rehuohrasta

Yara Kotkaniemi 2020

Hyvään rehuohrasatoon kannattaa panostaa, sillä se alentaa kotoisen rehun hintaa ja pienentää tiloilla viljelyyn tarvittavaa pinta-alaa. Korkea satotaso on myös parasta ympäristönsuojelua, kun lannoitus tehdään tarkasti viljan tarpeen mukaan.

Viime vuosina viljelyyn tulleiden rehuohrien satopotentiaali on suuri. Sen hyödyntämiseksi lannoituksen jakaminen ja tarpeenmukainen kasvinsuojelu on tehtävä oikea-aikaisesti.

Kylvölannoituksella luodaan hyvän sadon perusta. Paras turva kuivia keväitä vastaan on riittävä ravinnemäärä maahan sijoitettuna kylvön yhteydessä. Sen turvin vilja lähtee nopeaan kasvuun ja pensoo jo kasvukauden alussa. Kylvölannoituksen tulisi riittää noin 5000 kilon satoon hyvässä kasvukunnossa olevilla mailla.

Yara Kotkaniemessä tehdyssä Kasvuohjelmakokeen tuloksesta näkyy, että 120 kiloa typpeä tuotti 6000 kilon sadon, mutta valkuainen jäi turhan matalaksi kotoista rehua varten. Kuuden tonnin ohrasato, jonka valkuainen on 12 % sitoo jyviin 115 kg typpeä. Matala valkuaistaso kertoo, ettei lannoituksesta ja maan varoista vapautunutta typpeä riittänyt valkuaisen nostamiseksi heinäkuussa, koska olki ja juuristo ottavat osansa.

Toisessa koejäsenessä lisälannoitus tehtiin kasvuvaiheessa (BBCH 50), jossa tähkä tulee esiin. Ajoituksella haettiin vielä lisäsatoa, mutta haluttiin nostaa myös valkuaista. Sato nousi 840 kg/ha ja valkuainen 0,9 %- yksikköä. Hyvä ravinteiden hyötysuhde turvatiin tehokkaalla kasvitautientorjunnalla (Moddus M + Amistar + Elatus Era). YaraVita lehtilannoitteet turvaavat ohran hiventen saannin läpi kasvukauden.

Kun lannoituksessa käytetään karjanlantaa, vastaava lannoitus rakennetaan taulukon mukaisesti.

Lisälannoituksen tarvetta ja ajoitusta voi helposti seurata lohkoittain Atfarmilla ja nolla - maksimiruutujen avulla.

Lue lisää ohran lannoituksesta ja tutkimuksista Yaran Ohra-sivuilta.

Tekijä: 

Kommentit

Samankaltaista sisältöä