Taika-kaura tuottaa betaglukaanipitoista myllylaatua

Puhdaskauran viljelyala jakaantuu Timo Ikolan tilalla Isossakyrössä melko tasan kolmen kovan kotimaisen kauralajikkeen kesken, kun viljelyssä ovat MeeriBOR, OivaBOR sekä uutuuslajike TaikaBOR.

Puhdaskauran viljelyala jakaantuu Timo Ikolan tilalla Isossakyrössä melko tasan kolmen kovan kotimaisen kauralajikkeen kesken, kun viljelyssä ovat MeeriBOR, OivaBOR sekä uutuuslajike TaikaBOR.

Aikainen ja viljelyvarma Meeri on ollut mukana Timo Ikolan viljelysuunnitelmissa sen markkinoille tulosta asti ja hehtolitrapainollaan loistava Oiva nyt toista vuotta. Viimeisin tulokas tilalla on Borealin jalostama uutuuslajike Taika, joka on hyvä kokonaisuus myllylaatua, korkeaa betaglukaanipitoisuutta, sopivaa kasvuaikaa ja viljelyvarmuutta.

Myllyllä toive suurimokaurasta

Taika-kauran viljely lähti Ikolan tilalla liikkeelle Helsingin Myllyn aloitteesta. Mylly halusi testata, miten uusi lajike toimii teollisuuden prosesseissa suurimokaurana.

"Taikan koetulokset olivat olleet hyviä, joten otin sen myllyn toiveesta viljelyyn. Muuten olisin ehkä kylvänyt puoliksi Oivaa ja Meeriä", sanoo Ikola.

Taikan Timo Ikola kylvi toukokuun alussa, yli viikko ennen Oivaa. Vaikka lajikkeiden kasvuajat ovat kokeissa olleet samat, kesti Taikan valmistuminen tänä vuonna noin viikon Oivaa kauemmin. Kylvön jälkeisillä sääoloilla oli osuutensa asiaan.

"Melko pian Taikan kylvön jälkeen maahan satoi 10 senttiä lunta. Se kuoretti pellon pinnan todella pahasti. Pinta olisi ehkä pitänyt rikkoa äkeellä, jotta kasvusto olisi orastunut tasaisesti", pohtii Ikola.

Kun Ikolan toivomia lämpimiä sateitakaan ei lohkolle saatu pellon pintaa pehmittämään, oli tuloksena harva kasvusto. Kun vesisade sitten vihdoin heinäkuussa alkoi, alkoi samalla myös jälkiversonta ja Taika teki käytännössä kokonaan toisen kasvuston.

Pahiten olosuhteista kärsi Ikolan kotilohko, joka on normaalisti yksi tilan parhaista. Muilla Taika-lohkoilla tilanne oli huomattavasti parempi. Ikola uskoo esikasvin vaikuttaneen jälkiversonnan määrään, sillä maalaji oli kaikilla lohkoilla sama, runsasmultainen hiue.

"Siellä, missä esikasvina oli rypsi, oli maa kuohkeampaa kuin niillä lohkoilla, missä esikasvina oli kaura. Kuohkeuden ansiosta kosteus säilyi maassa pidempään eikä pintakaan kovettunut kovin pahasti", sanoo Ikola.

Lakoon vain tallaamalla

Meeriin verrattuna Taika on kasvurytmiltään hitaampi, mutta Oivan kanssa hyvin samanlainen. Myös Taikan ja Oivan jyvät muistuttavat sekä kooltaan että muodoltaan toisiaan. Lajikkeiden välillä on kuitenkin yksi selkeä ero: Taikan korsi on jopa 10 senttiä Oivaa pidempi. Pidemmän kortensa ansiosta Taika on pärjännyt erinomaisesti kuivissa kasvuoloissa. Korsi on myös luja.

"Taikan korrenlujuus vaikuttaa ihan yhtä hyvältä kuin mitä se Oivassakin on. Tänä vuonna lakoprosentti oli molemmissa pyöreä nolla", sanoo Ikola.

Ikolalle luja korsi on yksi merkittävimmistä lajikkeen valintakriteereistä.

"Pyrin aina valitsemaan pelloilleni lujakortisia lajikkeita, sillä ne mahdollistavat korkean typpilannoituksen ja varmistavat sitä kautta etenkin sadon laatua", sanoo Ikola.

Vaikka tänä vuonna oli kuivaa eikä lakoa saanut Ikolan sanoin kasvustoon oikein muuten kuin tallaamalla, niin viljelijä varoittaa kuitenkaan tuudittautumasta liikaa siihen, että aina on kuivaa.

"Kun se normaalivuosi taas sattuu, niin silloin heikkokortisten lajikkeiden kanssa on odotettavissa isoja ongelmia. Silloin ei auta, vaikka mitä viljelytoimenpiteitä tekisi", sanoo Ikola.

Ei alttiutta punahomeille

Kauran punahomeet ja erityisesti Fusarium-sieni aiheuttavat joinakin vuosina päänvaivaa kauran tuotantoketjulle. Tänä vuonnakin riski hometoksiinien muodostumiselle oli olemassa, sillä sateet ajoittuivat Isossakyrössä juuri kauran kukinnan aikaan. Ikolan tilalla hometoksiiniongelmilta kuitenkin vältyttiin.

"Ajoin tautiaineen punahomeita vastaan ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä sekä Taikalle että Oivalle. Meeriä en ruiskuttanut, sillä tiesin, että sen kukinto on niin tiivis, ettei se ota homeita siihen kovin herkästi", sanoo Ikola.

Borealilla tehdään jatkuvasti työtä punahomeenkestävien lajikkeiden jalostamiseksi. Jo nyt Borealin kaurat käyvät jalostusprosessin aikana läpi monivuotiset Fusarium-altistuskokeet, joiden ansiosta punahomeelle alttiit lajikekandidaatit pystytään pitämään pois markkinoilta.

Taikaa kylvöön myös ensi keväänä

Kotilohkon haasteista huolimatta Timo Ikola pui lopulta Taikasta 5200 – 5800 kilon hehtaarisadon. Useammalta lohkolta kerätyssä ennakkonäytteessä Taikan hehtolitrapaino oli 63,1 kg ja lajittelu 3,2 %, mikä oli täsmälleen sama kuin Oivalla.

"Taika vaikuttaa lupaavalta lajikkeelta. Ehkä kokeilen sitä ensi vuonna eri maalajilla, vaikka siellä multamaassa, jossa Oiva tuotti tänä vuonna parhaan sadon", suunnittelee Ikola ja aikoo jakaa kauralle varaamansa viljelyalan Taikan, Oivan ja Meerin kesken myös ensi vuonna.

Tutustu tarkemmin taika.kauran lajikeominaisuuksiin

Taika-kauran viljelytoimenpiteet Ikolan maatilalla

  • Lajike: TaikaBOR
  • Kylvöala: noin 12 ha
  • Maalaji: Runsasmultainen hiue
  • Muokkaus: Syyskyntö, tasausäestys, kylvömuokkaus s-piikkiäkeellä
  • Kylvöpäivä: 7.5.
  • Kylvötiheys: 500 kpl / m2
  • Lannoitus: Pelkkä typpilannoite, lohkosta riippuen typpitaso 90-100 kg
  • Kasvinsuojelu: rikkakasvintorjunta + mangaani + moniravinne + korrensääde, kasvitautien torjunta sekä biostimulantti osalle lohkoista, kotilohkolle ei korrensäädettä
  • Puintipäivä: 11.-18.9.
  • Puintikosteus: >20 %
  • Sato: Lohkojen keskisato 5200-5800 kg/ha
  • Sadon laatu: hlp 63,1 kg, seulonta <2 mm 3,2 %

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja