Olet täällä

Minkä lannoitusstrategian valitset syysvehnälle?

Lannoituksen ajoituksella ja käyttömäärän säätämisellä voi vaikuttaa syysvehnäkasvuston rakenteeseen. Syysvehnä kykenee kompensoimaan kasvuston tiheyttä erittäin tehokkaasti, mikäli kevään olosuhteet ovat suotuisat.

Syysvehnän katsotaan olevan riittävän tiheä, jos versoja on keväällä ennen lannoitusta 900 kpl/ m². Tässä tapauksessa ensimmäinen lannoitus tehdään pienehköllä typpimäärällä, jotta olemassa olevat versot alkavat kasvaa, mutta uusia ei synny. Tavoitteena on kasvattaa vahvoja ja pitkiä tähkiä. Suositeltava typpimäärä ensimmäisen lannoitukseen on 40-50 kg typpeä/ha. Toinen, päälannoitus, tehdään korrenkasvuvaiheessa täsmälevityksenä, joko käyttäen apuna Atfarm satelliittikuvia tai Yara N-Sensoria.

Useimmiten Suomessa syysvehnät ovat harvoja ja versoutumista halutaan lisätä. Heikolle kasvustolle käytetään ensimmäisessä levityksessä 100 kg typpeä/ha ja lisälannoitus tehdään korrenkasvuvaiheessa jyvälukumäärän lisäämiseksi täsmälevityksenä.  

Hyvän mutta alle 900 kpl versoja omaavan kasvuston ensimmäinen lannoitus tehdään noin 70-80 kg:lla typpeä ja korrenkasvuvaiheessa lisätään satoa nostava lannoitus täsmälevityksenä. Tarkan lisätypen tarpeen voi mitata N-Tester BT mittarilla kasvuston keskimääräisestä kasvustosta.
 

Valkuainen nousee kun jyvä alkaa kasvaa

Valkuaisen nostoon kannattaa säästää vähintään 20 kg typpeä, mikä voidaan myös täsmälevittää Atfarmia apuna käyttäen. Kaikilla lannoituskerroilla on syytä käyttää rikkipitoista YaraBela -lannoitetta, jotta syysvehnä pystyy hyödyntämään käytettävissä olevan typen.

Syysvehnälle ja muillekin satoisille viljoille täsmälannoitus on erinomainen tapa saada riittävän korkea valkuaistaso satoon. Ympäristökorvauksen sallimat lannoitemäärät kannattaa siis kohdistaa lohkon sisällä optimaalisesti, jotta ostajan vaatima laatu saavutetaan. Atfarmissa olevalla kuva-analyysillä on helppo mitata syysvehnäkasvuston ottama typpimäärä neljän valokuvan avulla kasvukauden alussa.

Oikea ajoitus

Talvehtivat kasvit alkavat käyttää ravinteita, kun kasvu on alkanut ja sitä voi tarkkailla kaivamalla juuristoa esille. Uusi juuri on valkoista ja sen ilmaantuminen on merkki kasvun käynnistymisestä.

Yara Kotkaniemen tekemässä kevätlannoituksen ajoituskokeessa paras sato on saatu, kun lannoitus tehtiin noin 2 viikkoa ”ensimmäisen mahdollisen” ajankohdan jälkeen. Mikäli haluaa lannoittaa niin aikaisin kuin mahdollista, kannattaa käyttää maltillista typpimäärää n. 40-50 kg/ha ja toinen lannoitus tehdään korrenkasvun alettua isommalla määrällä, joka turvaa jyvälukumäärän.

Lounaisilla rannikkoseuduilla kevät tulee aikaisin ja näillä alueilla on saatu hyviä kokemuksia hyvin varhaisista lannoituksista. Pellolle pitää mennä, kun routa on sulanut eikä pellolle jää jälkiä traktorista. Myöhästyminen aiheuttaa satotappioita erityisesti jos kevät on sateeton.

Lannoitusohjelma tavanomaiselle tai harvalle kasvustolle:

YaraBela Suomensalpietari (100+30+35 kg typpeä/ha)

Lannoitusohjelma tiheälle kasvustolle:

YaraBela Suomensalpietari (80+40+45 kg typpeä/ha)

Lannoitusohjelma täystiheälle kasvustolle:

YaraBela Suomensalpietari (40+80+45 kg typpeä/ha)

Tekijä: 

Kommentit

Samankaltaista sisältöä