Olet täällä

Happamien sulfaattimaiden typpivarannot odotettua suuremmat

Viljelykokeiden tulokset Söderfjärdenin koekentällä Mustasaaressa näyttävät, että happaman sulfaattimaan syvemmissä kerroksissa on luontaisesti paljon enemmän typpeä ja orgaanista ainesta tavalliseen mineraalimaahan verrattuna. Suuren typpipitoisuuden takia happamista sulfaattimaista vapautuu typpeä, josta osa sitoutuu satoon ja osa huuhtoutuu vesistöihin tai vapautuu ilmaan kasvihuonekaasupäästöinä.

Vuosien 2011–2017 tutkimustulokset näyttävät, että vuosittain huuhtoutuva typpi ja sadon sitoma typpi yhdessä vastaavat noin 150 % peltoon levitetystä lannoitetyppimäärästä. Tämä tarkoittaa, että huomattava määrä typpeä tulee maaperän typpivarannoista, mistä myös maanviljelijä voi hyötyä esimerkiksi typpilannoituksen säästön muodossa.

Raskasmetallit siirtyvät heikosti viljasatoon

Söderfjärdenin kenttäkokeet aloitettiin jo vuonna 2010, ja tutkimus on jatkunut siitä saakka. Tutkimuksen tavoite on ollut selvittää eri kuivatusmenetelmien vaikutuksia sulfidikerrostumien hapettumiseen, vedenlaatuun ja satoon.

Kentällä on kolme peltolohkoa, ja jokaisella lohkolla on eri kuivatusmenetelmä: tavanomainen salaojitus, säätösalaojitus tai altakastelu, jossa kuivina kasvukausina salaojastoon pumpataan lisävettä säätökaivon kautta.

Tulosten perusteella ei voitu osoittaa merkittäviä eroja eri kuivatusmenetelmien vaikutuksista typpihuuhtoutumaan. Sen sijaan jyväsadon määrään voitiin vaikuttaa. Näyttää myös siltä, että pitkällä tähtäimellä happamuus- ja metallihuuhtoutumaa voidaan pienentää. Alhaisimmat metallipitoisuudet kuivatusvesissä ja suurimmat sadot olivat yleensä altakastelulohkolla.

Jyvien ja olkien raskasmetallipitoisuudet eivät olleet kohonneita koekentällä, mikä on hyvä uutinen. Tulokset viittaavat siihen, että happamien sulfaattimaiden sisältämät raskasmetallit siirtyvät heikosti viljasatoon.

Tärkeä menetelmä tulevaisuudessa

Yhteistyö maanviljelijöiden, ProAgrian kuivatusasiantuntijoiden, tutkijoiden ja ELY-keskuksen välillä on johtanut innovatiivisiin ratkaisuihin ja uusiin tutkimusasetelmiin. Viljelijöiden konkreettiset kokemukset ovat arvokkaita uusien ratkaisujen testaamisessa. Alustavien tulosten perusteella peltolannoituksen suunnittelussa voitaisiin huomioida happaman sulfaattimaan korkeat typpipitoisuudet. Tarkemmat lannoitustulokset julkaistaan myöhemmin.

Kuivatusmenetelmien osalta säätösalaojitus yhdistettynä altakasteluun antaa hyviä tuloksia sekä sadon että vedenlaadun osalta. Tulevaisuudessa menetelmä voi olla merkittävä, jos kasvukauden aikainen kuivuus yleistyy.

 

Lähde: Luonnonvarakeskus Luke

Kommentit

Hapan kyntäjä

Hallinnassa on 90 ha happamia sulfaattimaita C2 alueella ja kun ne kyntää keväällä 30 cm syvyyteen ,niin eipä typpeä tarvi turvemaille laittaa kuin 30kg/ha lisää ,joko kemiallisena tai naudanlietteenä ,niin Kauraa tulee vähintään n,4,5 tn/ha vähällä siemenmäärällä.
Tämä homma taitaakin loppua ,jos Viher-vasemmisto saa aikaan kyntökiellon turvemaille,sitten lienee parempi metsittää turve- pellot energian tuotantoon hies-ja raudus koivulle ,30 v:n päästä pääte-hakkuukypsä ,ehkä sitten taas pelloksi ruoan tuotantoon ,mikäli maailman väkiluku kasvaa tätä vauhtia (Suomessa tätä ei tule tapahtumaan).

kyllä

itsellä sama tulos multamaalla 60 kilon typpitasolla viisi tonnia tulee varmasti , mutta tässä viherhuumassa nämä tosiasiat ovat sivuseikka nyt uhrataan syyskynnöt ja eloperäiset maat viheruskonnon alttarille , ei edes vaivauduta laskemaan mikä on esim savimaan päästö kun typpitaso pitää liki tuplata samaan satotasoon

Hapan kyntäjä

Näin se vain menee ,ei voi kuin ihmetellä ,ja jos vielä Roundup kielletään ,on ne sitten pellot ikivihreitä ainakin täällä C2 alueella ,kerran kesässä niitetään ,eikä kerätä ,niin ehkä parempi tuotto on kuin viljellä ohraa tai kauraa ,on se vaan ihmeelinen tuo viljantilitys hinta Suomessa ,vastaan otto-paikassa 30e halvempi kuin,esim Saksassa tilalla???

Samankaltaista sisältöä