Luvassa viileämpää säätä ja sateita – lannoittaako vai eikö nurmia?

Viime vuonna kasvukauden alku oli kylmä ja kovia yöpakkasia esiintyi monin paikoin aina toukokuun loppupuolelle saakka. Onko taas tulossa kylmä kevät ja kuivavatko pellot nopeasti?
Etelä-Suomessa nurmipellot ovat hieman kuivahtaneet ja lannoitukset on aloitettu. Sääennuste lupaa loppuviikoksi laajoille alueille Pohjanmaata ja Savoa viileämpää säätä ja sateita.

Viime vuonna kasvukauden alku oli kylmä ja kovia yöpakkasia esiintyi monin paikoin aina toukokuun loppupuolelle saakka. Onko taas tulossa kylmä kevät ja kuivavatko pellot nopeasti?
Etelä-Suomessa nurmipellot ovat hieman kuivahtaneet ja lannoitukset on aloitettu. Sääennuste lupaa loppuviikoksi laajoille alueille Pohjanmaata ja Savoa viileämpää säätä ja sateita.


Yaran pilottitilaverkosto on varusteltu sääasemilla ja maan kosteutta ja lämpötilaa mittaavilla maasensoreilla. Maa on vielä monin paikoin veden kyllästämää ja kylmää, joten nurmien lannoitusta kannattaa harkita vielä hetki. Koska vaihtelu peltolohkojen ja maalajien välillä on suurta, tulee päätöksenteko kuitenkin pohjautua omiin kokemuksiin nurmilohkoista.
Viileinä keväinä lannoitteeksi tulee valita YaraMila Y-lannoite ja varmistaa ensimmäisen nurmisadon riittävä fosforinsaanti. YaraMila- ja YaraBela-lannoitteiden mineraalityppi puolestaan varmistaa nopean kasvuunlähdön.

Iitissä pellot kuivahtaneet ja nurmien lannoitus aloitettiin

Yaran pilottitila- ja samalla sääasemaverkosto kattaa nurmi-Suomen Etelästä aina Suomussalmelle saakka. Ensimmäisenä lannoituskuntoon ovat kuivahtaneet Etelä- ja Lounais-Suomen nurmilohkot ja Kaakkois-Suomessa kosteusanturit alkavat myös osoittaa maan kuivahtamisen merkkejä. Sen sijaan esimerkiksi Pohjanmaalla maa on vielä mittauspaikoilla veden kyllästämää. Koska peltolohkojen ja maalajien väliset erot ovat suuria, tulee päätöksenteossa yhdistää viljelijän oma kokemus ja havainnot uuden mittausteknologian kanssa.

Iitissä Markku Lallukan nurmipellot olivat kosteusantureiden perusteella kuivahtaneet lannoituskuntoon. Alkamassa on pilottihankkeen kolmas vuosi, jona nurmisatojen määrä ja laatu on mitattu tarkkaan. Tavoitteena on resurssitehokas nurmiviljely. Tänä vuonna tilalla testataan myös Yaran kehittämää nurmialgoritmia ja Atfarm-levityskarttoja. Tavoitteena on tuottaa enemmän laadukasta nurmirehua samalla tai hallitusti alennetulla ravinnemäärällä.

Koevuosiin on mahtunut hyvin erikoisia kasvukausia. Elokuussa 2019 määritettiin nurmilohkolla lakastumisraja niin maan kosteusantureiden kuin nurmien silmämääräisen tarkastelun kautta.
Koska sääolot vaikuttavat merkittävästi ravinteiden käytön tehokkuuteen, on mitatun ja viljelijän kokemusperäisen tiedon yhdistäminen tärkeää pyrittäessä sopeutumaan erilaisiin sääoloihin.

Markku Lallukka Iitistä on yksi Yaran ja Valion viidestäkymmenestä pilottitilasta, jotka on varusteltu Vaisalan sääasemalla sekä maan kosteutta ja lämpötilaa mittaavilla antureilla. Kosteusantureiden ja Markun kokemusten perusteella maa oli kuivahtanut lannoituskuntoon maanantaina 19.4.2021.

Markku Lallukka, Iitti

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja