Vampulan tehdas peltojen keskellä

Maanparannuskalkkia valmistavalla tehtaalla ei voisi olla parempaa sijaintia kuin Nordkalkin Vampulan tehtaalla Satakunnan ja Varsinais-Suomen rajalla on. Se sijaitsee Suomen voimakkaimman peltoalueen keskellä, mikä merkitsee säästöä kalkkikuljetuksissa alueen viljelijöille.

Nordkalkin Vampulan yksikkö muodostuu itse asiassa kolmesta eri avolouhoksesta, Punolasta, Matkusjoesta ja Siivikkalasta, sekä louhittavaa kalkkikiveä jauhavasta tehtaasta Punolan kyljessä.

”Käytännössä kaikki Vampulassa jauhettava kalkki menee maatalouden maanparannusaineeksi. Louhinnassa syntyvä sivukivi murskataan sepeliksi”, esittelee yksikönpäällikkö Jouni Heinonen.

Hänen mukaansa Vampula on yritykselle erittäin merkittävä kalkkitehdas, josta toimitetaan suurimmat tonnimäärät. Syykin on looginen: Vampulan tehtaan alueella pellon suhteellinen osuus on suurin Nordkalkin kalkkitehtaiden toiminta-alueista.

Kun tehdas sijaitsee keskellä voimakasta maatalousaluetta eli logistisesti erinomaisessa paikassa, se mahdollistaa myös kohtuulliset kuljetusmatkat ja -kustannukset. Kalkkihan on varsin edullinen tuote, mutta kuljetus nostaa sen hintaa viljelijälle.

”Kaikkiaan yhdeksän toimipistettämme eri puolilla maata mahdollistavat kuitenkin kohtuulliset kuljetusmatka kaikkialla”, Heinonen korostaa.

Vampulan louhoksista louhitaan kahden eri kalkkituotteen raaka-ainetta: Punolan louhoksesta kalsiittikalkki- ja Matkusjoen sekä Siivikkalan louhoksesta magnesiumkalkkikiveä. Maanparannusaineina ne ovat viljelijöiden tuntemina tuoteniminä Nordkalk Aito Kalsiitti ja Nordkalk Aito Magnesium.

Viljelijät käyttävät joko kalsiitti- tai magnesiumpohjaista kalkkia peltojen kasvukunnon parantamiseksi eli pH:n nostamiseen aina kunkin pellon kalkitustarpeesta ja siinä viljeltävästä kasvista riippuen.

Lue koko juttu tästä

Teksti ja kuvat Arto Takalampi

Nordkalkilla on Vampulassa kolme avolouhosta, joista yksi on Punolan louhos. Sen lähistöllä on varsinainen kalkkikiveä jauhava tehdas, johon tuodaan louheet kaikilta kolmelta Vampulan avolouhokselta. Vajaan 40 metrin korkeuteen nousevaa sivukivikasaa on pystytty hyödyntämään tuulivoimaloiden sijoituspaikkana.