Hukkakaura on tunnetusti vaikeasti torjuttava rikkakasvi, mutta Suomen hukkakauratilanne on muun Euroopan tilanteeseen verrattuna varsin hyvä. Hukkakauran esiintymisestä ja torjunnasta säädetään laissa hukkakauran torjunnasta (185/2002) sekä sen alaisissa asetuksissa, jotka koskevat hukkakauran torjuntaa yleisesti ja hukkakauraa siementuotannossa.

Hukkakauraan liittyvät vaatimukset ovat kylvösiemenen tuotannossa muuta viljelyä tiukemmat, koska vaatimuksilla halutaan varmistaa, että sertifioitu siemen on hukkakaurasta vapaata. Viime syksynä maa- ja metsätalousministeriö aloitti kyseisten asetusten muutostyön, jotta siemenketjun toimintaan saadaan toivottua joustoa. Muutoksesta huolimatta myös jatkossa on tarkoitus varmistaa, että sertifioitu siemen on hukkakauratonta ja että yleinen hukkakauratilanne ei heikkene. Asetusten muuttamiseen liittyvissä keskusteluissa mukana ovat olleet muun muassa siemenliikkeet, Siemenkauppiaitten yhdistys, MTK, ProAgria ja Ruokavirasto. Asetusmuutokset eivät koske perunaa.

Lievennyksiä hukkakauraan liittyviin vaatimuksiin

Hukkakauraan liittyvien vaatimusten täyttyminen tarkastetaan siemenviljelyksiltä kasvukaudella tehtävässä viljelystarkastuksessa yhdessä muiden siementuotannon vaatimusten kanssa.

Asetuksessa keskeisenä vaatimuksena on edelleen se, että jos siementuotannossa olevalta kasvulohkolta löytyy hukkakauraa, ei kasvulohkon satoa hyväksytä siemeneksi. Nyt asetukseen tehdyllä muutoksella lievennettiin hieman hukkakauraan liittyviä vaatimuksia. Vapaaksi todettujen kasvulohkojen sato voidaan hyväksyä siementuotantoon, jos siemenviljelykseltä löytyy hukkakauraa enintään kahdelta kasvulohkolta. Hukkakauraa saa olla yhteensä enintään kahdeksan yksilöä. Edellytyksenä hyväksynnälle on myös se, että riskiä hukkakauran päätymisestä siemeneksi korjattavaan satoon ei ole.

Aikaisemmin enimmäismäärä hukkakaurayksilöille oli neljä kappaletta ja yksilöitä sai löytyä enintään yhdeltä lohkolta. Kasvulohkosta muodostetaan jatkossakin tarkkailulohko ja lohko merkitään hukkakaurarekisteriin, jos siltä havaitaan hukkakauraa.

Tarkkailulohkojen enimmäismäärää nostettiin

Siementuotantotilalla saa olla enintään neljä tarkkailulohkoa hukkakaurarekisterissä. Aikaisemmin enimmäismäärä oli kaksi, mutta tilojen koon kasvaessa katsottiin enimmäismäärän noston olevan perusteltu.

Kauran siementuotanto ei ole sallittu, jos siementuotantotilalla on enemmän kuin yksi tarkkailulohko. Muiden lajien siementuotanto on mahdollista, kun viljelijän hallinnassa on enintään neljä tarkkailulohkoa. Ruokavirasto voi myöntämällään poikkeusluvalla painavasta syystä sallia, että tarkkailulohkojen enimmäismäärästä poiketaan. Poikkeuslupamenettely säilyy ennallaan, mutta poikkeusluvan voimassaoloaikaa pidennettiin viiteen kasvukauteen.

Maa- ja metsätalousministeriön asetus hukkakaurasta siementuotannossa (276/2021) tuli voimaan 9. huhtikuuta. Hukkakauralain alainen yleinen asetus hukkakauran torjunnasta valmistuu toukokuun aikana. Siementuotannon viranomaisohjeet ovat luettavissa Ruokaviraston verkkosivuilla Siementarkastuksen ohjeet -sivulla.

Lähde: ruokavirasto.fi