Luonnonvarakeskus (Luke) teki Pohjois-Karjalassa helmi-maaliskuussa 2021 kyselyn valkoposkihanhista ja niiden aiheuttamista vahingoista. Kysely lähetettiin Kiteen, Tohmajärven, Rääkkylän, Liperin ja Joensuun maanviljelijöille. Kysely toimitettiin 871 viljelijälle, joista 24 prosenttia vastasi. Eniten vastauksia saatiin Kiteeltä ja aktiiviviljelijöiltä.

Valkoposkihanhilla merkittäviä vaikutuksia viljelijöiden hyvinvointiin

Kyselyyn vastanneista viljelijöistä kaksi kolmasosaa (140 viljelijää) kertoi valkoposkihanhien aiheuttaneen vahinkoja viljelyksille. Vahinkopinta-alojen määrä vaihteli muutamasta hehtaarista jopa satoihin hehtaareihin. Vahingot näkyvät viljelijän arjessa lisääntyneenä työmääränä ja huolena, sillä nautakarjalle tarkoitetusta rehusadosta menetetään merkittävä määrä.

"Peräti 85 prosenttia kaikista vastanneista arvioi valkoposkihanhien vaikuttavan kielteisesti kotikuntansa viljelijöiden ja yli puolet myös henkilökohtaiseen hyvinvointiin. Hyvinvointia koskevia lukuja voidaan pitää hälyttävinä, ja ne vahvistavat aiempien tutkimushaastattelujen tuloksia", kertoo Luken tutkija Mikko Jokinen.

Korvauksia ei pidetä kattavina

Kyselyyn vastanneista 87 prosenttia oli sitä mieltä, että päättäjät eivät ole reagoineet riittävästi hanhiongelmaan. Enemmistö vastaajista katsoo myös, että valkoposkihanhea koskevaa lainsäädäntöä ei ole riittävästi avattu kansalaisille.

"Valtaosa vastaajista on kuitenkin tyytyväisiä paikallisiin maaseutupalveluiden viranomaisiin hanhiasiassa", Jokinen kertoo.

Viljelijät arvioivat, että korvaukset kattavat noin kolmasosan todellisista menetyksistä ja kustannuksista. Erityisesti luomuviljelijöiden mielestä korvauksen tulisi perustua menetetyn sadon laatuun eikä alueellisiin keskiarvotuotoksiin, kuten nyt.

Hanhipeltojen toimivuuden katsotaan edellyttävän ampumalla karkottamista

Yli puolet kyselyyn vastanneista viljelijöistä suhtautuu epäillen hanhipeltojen toimivuuteen, ja 80 prosenttia vastanneista arvelee, että toimiva hanhipelto edellyttää ampumalla karkottamista muilta pelloilta. Lisäksi lähes kaikki vastanneet viljelijät (93 prosenttia) olivat sitä mieltä, että hanhiongelman ratkaisu edellyttää kannan vähentämistä, ja luvanvaraisesti ammuttu hanhi tulisi saada käyttää ravintona.

Alkuvuodesta viljelijöissä oli enemmän hanhipeltojen kannattajia kuin niitä vastustaneita. Asia ei ole kuitenkaan kulttuurisesti yksinkertainen.

"Hanhipeltojen perustamisessa on kyse myös ammattiylpeydestä ja -identiteetistä. Moni haluaa tuottaa ruokaa mieluummin suomalaisille kuin hanhille. Hieman yli puolet vastanneista korosti tätä seikkaa, vaikka taloudellinen tulos olisikin sama hanhipeltoviljelijänä", Jokinen kertoo.

Tehty kyselytutkimus on osa Luken Hanhipelto-hanketta, ja tässä esitetyt tulokset ovat alustavia. Ensimmäisiä tuloksia hanhipeltojen toimivuudesta ongelman osittaisena lieventäjänä saadaan syksyllä 2021.

Lähde: Luonnonvarakeskus (Luke)