Olet täällä

Ajankohtaista kasvintuhoojista: Tuholaisia liikkeellä, myös kasvitautihavaintoja tehty

Viljoissa tuomikirvoja

Siivellisiä tuomikirvoja ohran oraalla. Oraissa myös kirppavioitusta. (Kuva: Jaana Grahn) (Suurenna kuva klikkaamalla)Tuomikirvoja on havaittu monin paikoin viljakasvustoissa. Kirvat lisääntyvät lämpimässä nopeasti ja lohkokohtainen kirvatarkkailu on nyt tarpeen. Kasvustoissa on liikkeellä myös luontaisia vihollisia, kuten leppäkerttuja, mikä on huomioitava torjuntatarvetta arvioitaessa.

Tuomikirvan torjuntakynnys orastumis- ja versontavaiheessa täyttyy, kun kirvoja löytyy keskimäärin joka viidennestä kasvista. Paras torjuntateho saadaan heti kirvojen saavuttua kasvustoon. Kirvojen torjuntaan suositellaan hyötyhyönteisille hellävaraista flonikamidia, joka kulkeutuu systeemisesti kasvin sisällä ja on tehokkaampi kuin kosketusvaikutteiset pyretroidit. Pyretroideista tau-fluvalinaatti on hyötyhyönteisille vaarattominta.

Kahukärpäsvioitukselle alttiita ovat myöhään kylvetyt tai hitaasti orastuneet kevätviljat, jotka eivät vielä ole saavuttaneet 4-lehtivaihetta. Vioituksen ilmaantuessa torjunta on myöhäistä. Kevätviljoilla sivuversot yleensä kompensoivat pääverson vioituksen.

Ohrakirppoja on runsaasti liikkeellä edelleen, mutta syöntivioitukset kompensoituvat yleensä voimakkaan kasvun myötä.

Kasvustoissa lentelee myös runsaasti kaskaita.

Öljykasvien tuholaistarkkailu

Aalto- ja mutkajuovakirppoja rypsin taimissa (Kuva: Erja Huusela) (Suurenna kuva klikkaamalla)Taimettuvilla kevätrapsi- ja rypsilohkoilla on edelleen kirppoja. Päivittäinen tarkkailu on tarpeen vähintään viikon ajan taimettumisesta. Riski kirppavioituksille vähenee, kun taimessa on kaksi kasvulehtiparia.

Rapsikuoriaisen tarkkailu kevätöljykasveilla on ajankohtaista heti siitä lähtien, kun nuput kehittyvät lehtiruusukkeen keskelle. Samalla kannattaa etsiä pieniä kaalikoin toukkia lehtien alapinnalta.

Etanavioituksia on havaittu poikkeuksellisesti myös kevätrapsilla. Etanariski öljykasveilla on olemassa kosteilla, etenkin suorakylvetyillä lohkoilla.

Juovahernekärsäkäsvioitusta palkokasveissa

Hernekärsäkkäät (Kuva: Erja Huusela) (Suurenna kuva klikkaamalla)Juovahernekärsäkäsvioitusta näkyy paikoin herneen ja härkäpavun taimissa. Kasvustot kuitenkin yleensä hyvässä kasvussa ja kosteutta riittävästi.

Torjuntaa kannattaa harkita vain, jos kärsäkkäitä ja vioituksia on paljon, taimien kasvu on hidasta, ja sää erittäin kuivaa ja lämmintä. Selviä kynnysarvoja torjunalle ei ole.

Ruosteita syysvehnässä

Ruskearuosteen itiöpesäkkeitä vehnällä (Kuva: Marja Jalli) (Suurenna kuva klikkaamalla)Etelä-Suomessa on havaittu syysvehnällä sekä kelta- että ruskearuostetta. Ruostetta esiintyy toistaiseksi erityisesti alalehdillä. Ensioireena molemmilla ruosteilla on ensin hiukan kellertävä pistemäinen alue, johon muodostuu joko ruskeita tai keltaisia itiöpesäkkeitä.

Sääolosuhteet ovat nyt hyvin suosiolliset ilmalevintäisten ruosteiden leviämiselle ja itämiselle. Molemmat ruosteet voivat tartuttaa myös kevätvehnää. Tarkkailu on nyt ajankohtaista ja torjuntatarve todennäköinen ensimmäisten ruostepesäkkeiden ilmaannuttua.

Keltaruosteen keltaisia ja lehden pituuden suuntaisia itiöryhmiä (Kuva: Marja Jalli)  (Suurenna kuva klikkaamalla)

Rikkakasvitorjunta myöhäisillä kevätöljykasvilohkoilla

Kevätöljykasvien rikkakasvien torjuntaan käytetään metatsaklori-kvinmerakki-valmistetta ennen viljelykasvin taimettumista tai viimeistään sen ollessa 3-lehtivaiheessa. Klopyralidi-pikloraami-valmistetta käytetään viimeistään öljykasvin ollessa 2-4 lehtiasteella. On hyvä muistaa, että myöhemmin öljykasveilta on mahdollista torjua ohdaketta, valvattia, hukkakauraa, juolavehnää ja yksivuotisia heiniä.

Kuminan rikkakasvitorjunta

Kuminanviljelyn tärkein hetki on kasvuston perustamisvaiheessa tehty rikkakasvien torjunta. Rikkakasvien torjunta on hyvä aloittaa jo ennen kuminan taimettumista ja jatkaa sitä vielä taimettumisen jälkeen. Erityisesti on paneuduttava saunakukan poistamiseen.

 

Lähde: Luonnonvarakeskuksen (Luke) Maatalousinfo

Kommentit

Samankaltaista sisältöä