Olet täällä

Märkä kevät venytti kylvöjä – viljelysuunnitelmien muutokset näkyvät kasvialoissa

Suomalaisilla maatiloilla on käytössä olevaa maatalousmaata vuoden 2021 vuosiennakon mukaan noin 2,3 miljoonaa hehtaaria. Tästä viljeltyä peltoalaa on reilut kaksi miljoonaa hehtaaria. Viljakasveja viljellään vajaalla 1,1 miljoonalla hehtaarilla, rehunurmia noin 800 000 hehtaarilla ja kesantoa reilulla 200 000 hehtaarilla. Öljykasveja viljellään noin 38 000 hehtaarilla ja valkuaiskasveja noin 35 000 hehtaarilla.

 

– Kevään 2021 sääolosuhteet olivat hyvin haasteelliset kylvöjen kannalta, ja tämä aiheutti monella tilalla muutoksia viljelysuunnitelmiin. Pellolle pääsi kylvämään rankkasateiden ja liian märkyyden vuoksi paikoitellen hyvin myöhään. Pitkän kasvukauden vaativat kasvilajit vaihtuivat myöhemmin kylvettäviin kasveihin tai syyskylvöisten kasvien esikasveihin. Tämä on nähtävissä myös Käytössä oleva maatalousmaa 2021 -ennakkotilaston kasvialoissa, Luonnonvarakeskuksen (Luke) yliaktuaari Irene Rosokivi kertoo.

Syysvehnä valtasi alaa

Syysvehnän ala kasvoi historiallisen suureksi lähes 55 000 hehtaariin (+126 %). Viimeksi syysvehnän ala on ollut näin suuri 1970 -luvun alussa. Syysrukiin ala pieneni noin neljä prosenttia. Rukiin viljelyinto vaihtelee vuosittain voimakkaasti kylvöajan sääolojen, rukiin varastotilanteen ja rukiista maksettavan hinnan mukaan.

Kevätvehnän kylvöt myöhästyivät yleisesti

Kevätvehnän kylvössä oli haasteita tänä keväänä. Tulvaisimmilla lohkoilla oli ongelmia myös orastumisessa, jolloin kevätvehnä saatettiin joutua joko uudelleen kylvämään, tai vaihtamaan viime tingassa toiseen viljelykasviin. Tämä näkyi kevätvehnän kylvöalassa, 163 000 hehtaaria, joka laski yli 20 000 hehtaarilla (-12 prosenttia).

Rehuohran kylvöala, 380 000 hehtaaria, säilyi edellisvuoden tasolla. Ohra on Suomessa eniten käytetty rehuvilja, ja sitä käytetään sekä maatiloilla omille eläimille että teollisessa rehunvalmistuksessa.

Kauran kylvöala pieneni 16 000 hehtaarilla

Kauran ala, 331 000 hehtaaria, kääntyi laskuun vuoden 2020 nousun jälkeen. Kaura on Suomessa sekä tärkeä rehuvilja että tärkein vientivilja. Lisäksi kauran valmistus elintarvikkeeksi on viime vuosina kasvanut ja kasvaa edelleen.

Rapsi vaihtui lyhyemmän kasvukauden vaativaan rypsiin

Öljykasveista rypsi valtasi kehnojen kylvöolosuhteiden myötä alaa rapsilta. Rypsin ala, 30 000 hehtaaria, kasvoi yli 11 000 hehtaarilla (+ 58 prosenttia). Samaan aikaan rapsin ala, 8 300 hehtaaria, pieneni voimakkaasti (-23 prosenttia). Useilla tiloilla vaihdettiinkin pidemmän kasvukauden vaativa kevätrapsi myöhäisemmän kylvön sallivaan kevätrypsiin.

Härkäpavun kylvöaikeista luovuttu monin paikoin – herneala yhä yli 20 000 hehtaaria

Huonosti märkyyttä kestävän härkäpavun kylvöstä jouduttiin monin paikoin tänä keväänä luopumaan. Härkäpavun kylvöala, vajaa 13 000 hehtaaria, onkin voimakkaasti laskenut edellisestä vuodesta (-30 prosenttia). Herneala sen sijaan oli vielä 23 000 hehtaaria, eli toiseksi suurin ala yli satavuotisessa viljelyalojen tilastoinnissa.

Rehunurmen ja kesannon ala kasvoivat

Rehunurmien ala, 800 000 hehtaaria, kasvoi voimakkaasti, yli 15 000 hehtaarilla. Myös kesannon ala, 213 000 hehtaaria, kasvoi ennakkotilaston mukaan reippaasti, kaikkiaan 6 000 hehtaarilla. Odotettavissa on, että lyhytikäisten nurmien, kesannon ja syyskylvöisille kasveille sopivien esikasvien alat vielä kasvavat ainakin niillä tiloilla, joilla veden valtaamille lohkoille päästään hyvin myöhään.

Tilaston taustaa

Tilaston tiedot perustuvat tänä keväänä viljelijöiden päätukihaun yhteydessä ilmoittamiin kasvikohtaisiin viljelyaloihin. Arviolta 98 prosenttia ilmoituksista oli käytettävissä näiden ennakkotietojen julkaisemiseen mennessä. Kylvöolosuhteiltaan haasteellisen kevään vuoksi muutoksia kasvialoihin on odotettavissa normaalia enemmän. Viljelyalatiedot tarkentuvat ja niitä on saatavilla ELY-keskusalueittain 14.7.2021, jolloin Luke julkaisee Käytössä oleva maatalousmaa -tilaston alueittaiset ennakkotiedot.

Lähde: luke.fi

 

Kommentit

Samankaltaista sisältöä