Olet täällä

Nurmilla tehokasta typenkäyttöä Veneheitossa

Maasta ja karjanlannasta vapautuvien ravinteiden määrä ja vapautumisnopeus vaihtelee vuosittain suuresti. Kuluvan kasvukauden aikana Yaran Carbo-pilottitiloilla sekä muilla yhteistyötiloilla on jätetty lannoittamattomia nollaruutuja, jonka avulla päästään käsiksi vuosittaiseen vaihteluun. Tapio Leinosen maitotilalla Vaalan Veneheitossa perustettiin nurmilohkolle nollaruudun lisäksi pelkällä lietteellä lannoitettu ruutu sekä ylilannoitusruutu. Lietteen käyttömäärä oli lieteruudulla ja talousviljelmällä 30 t/ha. 

Talousviljelmällä liete täydennettiin YaraMila Y4 -lannoitteella 70 kg N/ha sekä kalisuolalla 50 kg K/ha. Kalisuolan käytöllä varmistetaan paitsi hyvä nurmisato myös sadon riittävä kuitupitoisuus. 
Viikkoa ennen sadonkorjuuta typpitase oli lähellä nollaa ja typenkäytön tehokkuutta kuvaava NUE-luku korkea. Lukuarvot kertovat tasapainoisen lannoituksen onnistumisesta ja korkeasta ravinteiden käytön tehokkuudesta.

 

Maatalousyrittäjä Tapio Leinonen ja Ilkka Mustonen Yaralta keskustelevat Veneheiton tilalla typen hallinnasta nurmelta. Tallenne on esitetty YaraLive 2021 virtuaalisessa peltopäivässä 16.6.2021.

Typpitase lähellä nollaa

Ensimmäisen nurmisadon muodostumisen aikana kuiva-ainesadon kertymistä ja typenottoa mitattiin viikoittain. Viikkoa ennen sadonkorjuuta oli nurmisatoa kertynyt talousviljelmälle ja ylilannoitusruutuun noin 4000 kg ka/ha. Maasta vapautuvan typen määrä oli monilla nollaruuduilla tänä vuonna korkea, niin myös Leinosen tilalla, jossa nollaruudusta vapautui typpeä kevään aikana 30 kg N/ha.

Typenkäytön tehokkuutta voidaan kuvata typpitaseella ja niin kutsutulla NUE-arvolla, jossa huomioidaan myös maasta vapautuva typpi. 

Pelkällä lietteellä (51 N) lannoitettaessa typpitase oli 2, talousviljelmällä (120 N) 8 ja ylilannoitusruudulla (150 N) 4. Tulos tarkoittaa sitä, että sekä karjanlannan ja YaraMila Y4 -lannoitteen typpi hyödynnettiin tehokkaasti sadonmuodostukseen. 

Koska myös juuristo sitoo ravinteita, ei ravinnetaseissa tavoitella nollaa eli sitä, että kaikki lisätty typpi poistuu sadon mukana. Leinosen tilalla lähellä nollaa olevat taseet kuvaavat nurmien tehokasta ravinteiden käyttöä.

Suomessa typpitase on kaikilla peltokasveilla keskimäärin 37 (TNS Kantar, 2019). Nurmilla typen huuhtoutumisen riski lisääntyy, jos typpitase on yli 60 (Salo ym. 2013, Termonen ym. 2020). 
Yara pilottilohkoilla typpitase on ollut kahtena koevuonna keskimäärin alle 10, mikä kuvaa Yaran lannoitusohjelmilla saavutettua tehokasta ravinteiden hyödyntämistä.

Tasapainoinen lannoitus näkyi korkeana typenkäytön tehokkuutena

NUE eli typenkäytön tehokkuus kuvaa paremmin lannoituksen onnistumista. Tasapainoinen lannoitus ja erityisesti nurmen suuren kalinoton huomioiminen kalisuolan käytöllä nosti NUE arvot 79 ja 83 vaikka lannoitetyppeä oli nurmikasvien käytössä 120 – 150 N.

Viikkoa ennen sadonkorjuuta kuiva-ainesatoa oli kertynyt talousviljelmälle 4000 kg ka/ha. Tasapainoinen lannoitus ja kalisuolalisä varmisti tehokkaan typenkäytön. Sekä maasta että karjanlannasta vapautunut typpi ja lannoitetyppi ohjautui tehokkaasti sadonmuodostukseen. Typenkäytön tehokkuutta kuvaava NUE oli 79, kun pelkällä lietteellä lannoitettaessa se oli alhaisempi 64. Korkeampi NUE kuvaa tehokkaampaa typenkäyttöä. 

Tietoa nurmen lannoituksesta ja lannoitusohjelmat löydät Yaran sivustolta: yara.fi/nurmi

Yaran Ilkka Mustonen ja maanviljelijä Tapio Leinonen pellolla

 

 

Tekijä: 

Kommentit

Samankaltaista sisältöä