Viljojen, öljykasvien, herneen ja härkäpavun viljelyalat lajikkeittain 2021
Tänä vuonna tukihakemusten lajiketietoihin on ilmoitettu 153 eri rehuohralajiketta, 75 kauralajiketta ja 73 kevätvehnälajiketta.
Tukihakemukseen ilmoitettujen viljalajikkeiden lukumäärä kasvoi hieman viime vuodesta. Lajikekirjo on runsas ja viljelyssä on yhä paljon vanhoja lajikkeita. Tänä vuonna tukihakemusten lajiketietoihin on ilmoitettu 153 eri rehuohralajiketta, 75 kauralajiketta ja 73 kevätvehnälajiketta.
Tilaston tiedot perustuvat viljelijöiden tukihakemuksissa Ruokavirastolle ilmoittamiin lajiketietoihin ja 30.6. tallennustilanteeseen.
Kevätvehnän ala laski 162 000 hehtaariin. Viime vuonna kevätvehnää kasvoi 185 000 hehtaarin alalla. Tänä vuonna viljelyssä ilmoitettiin olevan 73 eri lajiketta, joista Quarna on jälleen viljellyin. Quarnan osuus kevätvehnäalasta on reilu 13 prosenttia. Quarna on ollut viime vuotta lukuun ottamatta viljellyin lajike jo muutaman vuoden ajan. Viime vuoden ykkönen KWS Mistral tippui tänä vuonna kakkoseksi kattaen reilut 12 prosenttia kevätvehnän viljelyalasta. Helmi nousi kolmanneksi viljellyimmäksi lajikkeeksi (11 %).
Katso kaikkien kevätvehnälajikkeiden viljelyalat ja prosenttiosuudet
Syysvehnän viljelyala kasvoi 54 000 hehtaariin. Viime vuoden ala oli 24 000 hehtaaria. Syysvehnälajikkeiden osalta kolmen kärki pysyi samana. Suosituimpana lajikkeena on jälleen Ceylon, joka kattaa 41 prosenttia syysvehnäalasta, toisena Skagen (25 %) ja kolmantena SW Magnifik (10 %).
Kaikkien syysvehnälajikkeiden alat ja prosenttiosuudet
Rehuohran viljelyala pysyi melko vakaana 377 00 hehtaarissa (2020: 379 000 ha). Tänä vuonna viljelyssä ilmoitettiin olevan peräti 153 eri rehuohralajiketta, joista Vertti (11 %) piti paikkansa viljellyimpänä lajikkeena. Arild (9 %) nousi toiseksi ja Brage (9 %) tippui niukasti kolmanneksi.
Kaikkien rehuohralajikkeiden alat ja prosenttiosuudet
Mallasohran ala laski 70 000 hehtaariin (2020: 78 000 ha). RGT Planet on jälleen ylivoimaisesti viljellyin mallasohralajike yli 47 prosentin osuudellaan. Toiseksi eniten viljellään Harbingeria (10 %) ja kolmanneksi Propinoa (8 %).
Kaikkien mallasohralajikkeiden alat ja prosenttiosuudet
Kauran viljelyala laski 332 000 hehtaariin, kun viime vuonna ala oli 348 000 hehtaaria. Eri kauralajikkeita ilmoitettiin olevan viljelyssä 75. Niklas (25 %) on tänäkin vuonna ylivoimaisesti suosituin kauralajike. Meeri (7 %) piti paikkansa kakkosena ja Avenue (6 %) nousi kolmanneksi.
Kaikkien kauralajikkeiden alat ja prosenttiosuudet
Syysrukiin viljelyala laski 18 000 hehtaariin (2020: 19 000 ha). Populaatiolajike Reetta (34 %) säilytti viljellyimmän ruislajikkeen tittelin. Populaatiolajike Dankowskie Agat (15 %) pysyi kakkosena. Hybridilajike KWS Livado (5 %) nousi kolmanneksi.
Kaikkien syysruislajikkeiden alat ja prosenttiosuudet
Ruokaherneen viljelyala laski 4 600 hehtaariin (2020: 5 200 ha). Yleisimmät lajikkeet ovat Ingrid, Astronaute ja Karita. Rehuherneen ala laski 18 300 hehtaariin (2020: 19 700 ha). Astronaute, Ingrid ja ”muu rehuherne” olivat viljellyimmät lajikkeet.
Kaikkien ruokaherne- sekä rehuhernelajikkeiden alat ja prosenttiosuudet
Härkäpavun ala tippui 12 400 hehtaariin (2020: 17 900 ha). Kontu, Sampo ja Louhi pitivät paikkansa viljellyimpinä lajikkeina.
Kaikkien härkäpapulajikkeiden alat ja prosenttiosuudet
Kevätrypsin ala nousi 27 600 hehtaariin (2020: 18 100 ha). Synthia (44 %), Synneva (17 %) ja Aurelia CL (14 %) ovat viljellyimmät lajikkeet. Kevätrapsin viljelyala puolestaan kutistui 6 400 hehtaariin (2020: 9 800 ha). Proximo (21 %), DK 7130 CL (14 %) ja Brander (11 %) ovat viljellyimmät lajikkeet.
Kaikkien kevätrypsi- sekä kevätrapsilajikkeiden alat ja prosenttiosuudet
Syysrypsiala nousi yli 2 000 hehtaariin (2020: 800 ha). Viljellyimmät lajikkeet ovat Legato, Largo ja Arrivée. Syysrapsin ala kipusi reiluun 1 800 hehtaariin (2020: vajaa 1 000 ha) ja eniten viljeltiin Pioneer Maximusta, muuta tukikelpoista syysrapsia ja Armstrongia.
Kaikkien syysrypsi- sekä syysrapsilajikkeiden alat ja prosenttiosuudet
Täältä löytyvät myös aikaisempien vuosien lajiketiedot
Lähde: Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR
Kommentit