Syysviljat eli Suomessa kasvavista syysviljoista syysvehnä ja -ruis ovat hyvässä kasvussa ja niiden sato-odotukset ovat korkealla. Syysvehnän osuus kokonaisvehnäsadosta kasvanee kolmannekseen, tavallisesti sen osuus on viidenneksestä kymmenesosaan.

"Pienentyneestä kylvöalasta huolimatta ruissato voi yltää yli 70 miljoonaan kiloon, kun syysruis pystyi hyödyntämään alkukevään kosteuden kasvuunsa", toteaa Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastopalveluiden yliaktuaari Anneli Partala. Ruissato ei siten tule kattamaan kotimaista noin 100 miljoonan kilon vuosikulutusta.

Ohrasato pienin sitten vuoden 1987

Arvio ohrasadosta, noin 1 240 miljoonaa kiloa, on viidenneksen kymmenen vuoden keskisatoa pienempi. Ohra on eniten viljelty vilja Suomessa.

Toiseksi eniten viljellään kauraa. Sen satonäkymät, noin 1 030 miljoonaa kiloa, ovat keskimääräiset.

Vehnä- ja ruissato on jäämässä reilun kymmenesosan keskimääräisestä. Vehnän satoarvio, noin 760 miljoonaa kiloa, on kymmenen kertaa suurempi kuin rukiilla.

Hernesato yhtä suuri kuin viime vuonna, rypsin ja rapsin aallonpohja väistymässä

Viime vuonna herneen kylvöala kasvoi edellisestä vuodesta 80 prosenttia. Hernesato olikin satavuotisen tilastointihistorian suurin. Tänä vuonna hernettä on jälleen kylvetty yli 20 000 hehtaaria, ja sadosta odotetaan yhtä suurta kuin viime vuonna.

Viime vuonna rypsi- ja rapsisato kävivät pohjalukemissa, sato jäi pienimmäksi yli neljäänkymmeneen vuoteen. Tänä vuonna lasku kääntyy nousuun viljelyalan kasvun myötä. Viime vuoteen verrattuna satoa voidaan saada kaksinkertainen määrä, tosin kymmenen vuoden keskisatomäärästä jäädään silti vielä kolmannes.

Helteinen ja sateeton sää voi kuivattaa sadon

Syysviljat pääsivät hyvään kasvuun ennen helteitä, joten niiden hyvät satonäkymät toteutuvat varmimmin. Keväällä kylvettyjen viljojen, rypsin, rapsin, herneen ja muidenkin kasvien osalta jatkuva kuivuus voi pienentää tämän hetken satonäkymiä. Paikalliset ukkoskuurot sateineen lupaavat osalle peltoja huippusatonäkymiä.