EU-alueen satotasoista tulossa keskimääräistä korkeampia

Suurimmassa osassa Länsi-Eurooppaa on saatu sopivasti lämpöä ja vettä, mikä on nostanut kevätviljojen sato-odotuksia.

Suurimmassa osassa Länsi-Eurooppaa leuto sää ja riittävät vesivarastot nostivat kevätviljojen sato-odotuksia. Pohjois-Euroopassa on sen sijaan ollut poikkeuksellisen kuumaa, myös etelässä ja idässä on kärsitty kuumuudesta. Idässä heinäkuun alun ankara hellejakso vaikutti negatiivisesti kevätviljoihin etenkin alueilla, joissa oli jo valmiiksi kuivaa.

Euroopan puoleisella Venäjällä maan eteläosissa hellejakso ei elokuussa enää vahingoittanut syysviljoja, mutta keskiosissa helle vaikutti negatiivisesti jyväntäyttymisvaiheessa olleisiin kasvustoihin.

Ranskassa kevätviljojen satoennusteita on nostettu tavallista suuremman sadannan ansiosta. Syysviljojen satoennuste pysyy muuttumattomana, sillä sateet ovat haitanneet niiden puintien etenemistä ja aiheuttaneet laatutappiota.

Saksassa vallitsi heinä-elokuussa epävakaa sää, minkä vuoksi puinnit ovat venyneet lännessä ja etelässä. Näillä alueilla on odotettavissa sato- ja laatutappiota.

Suomessa, Ruotsissa ja Baltiassa kuuma heinäkuu verotti satoja

Ruotsissa lämpötilat olivat keskimääräistä korkeammat koko heinäkuun ja laskivat elokuun puolella keskimääräistä matalammiksi. Sadanta oli lähellä keskimääräistä sademäärää. Rapsi on suurimmaksi osaksi puitu. Viljojen puinnit ovat vielä kesken, sillä sateet ja matalat lämpötilat ovat hidastaneet puintien etenemistä. Satoarviot ovat hyvin vaihtelevat alueittain epätasaisesti tulleiden sateiden takia.

Baltiassa ja Suomessa heinäkuu oli kuuma, lämpötilat olivat 5–6 päivää yli 30 °C. Elokuun kahden ensimmäisen viikon aikana lämpötilat olivat joko alle keskimääräisen tai lähellä sitä. Sadantaa saatiin 1.7.–15.8. keskimääräisesti Liettuassa ja Latviassa, mutta keskimääräistä vähemmän Suomessa ja Virossa. Baltiassa ja Suomessa sateet painottuivat elokuun alkuun.

Baltiassa ja Suomessa vallinneet korkeat lämpötilat lyhensivät kevätviljojen jyväntäyttymisvaihetta ja vaikuttivat negatiivisesti niin satotasoihin kuin myös viljan laatuun. Kuivuus vaikutti osaltaan tilanteeseen sadannan ollen vähäistä kesä-heinäkuussa.

Baltiassa rapsin ja viljojen puinnit ovat käynnissä. Syysvehnän puinnit alkoivat kaksi viikkoa aikaisemmin kuin tavallisesti.

Lähde: Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja