Ensimmäisiä kevätrypsejä puitu Etelä-Suomessa, syyskasvien kylvöalasta odotetun suuri

Kevätviljojen sadosta on tulossa paikoin jopa heikko, hometoksiineja ei ole havaittu huolestuttavia määriä.

Vilja-alan yhteistyöryhmän (VYR) raadin mukaan puinnit ovat edenneet hyvin viime viikolla. Kevätrypsin puinnit ovat aluillaan Etelä-Suomessa. Hometoksiineja ei ole havaittu puidussa sadossa huolestuttavia määriä.

Puintien eteneminen alueittain

Puituna Puituna
6.9.2021 6.9.2021
Uusimaa 90 % Pohjanmaa 90 %
Varsinais-Suomi 80-90 % Keski-Pohjanmaa
Kymenlaakso 70 % Pohjois-Pohjanmaa
Kanta-Häme Etelä-Karjala 75 %
Päijät-Häme 70-80 % Pohjois-Karjala 75 %
Pirkanmaa 80 % Etelä-Savo
Satakunta 90 % Pohjois-Savo 75-85 %
Keski-Suomi 80-90 % Kainuu
Etelä-Pohjanmaa 75-85 %
Huom!: Vaihtelu alueiden sisällä voi olla merkittävää.

Uudellamaalla puinnit alkavat lähestyä loppua, mutta puintien arvioidaan venyvän lokakuulle asti, sillä kasvustot vihertävät vielä paikoin. Laatutiedot ovat vaihtelevia. Liikkeellä on hyvin korkeavalkuaispitoista kuin myös hyvin matalavalkuaispitoista viljaa. Hehtolitrapainot ovat olleet puidussa sadossa hyvät vehnillä, mutta kauralla painot ovat hyvin matalat.

Syyskylvöt jatkuvat runsailla pinta-aloilla. Varsinkin syysvehnää tulee kylvetyksi todella paljon verrattuna normaalisyksyyn.

Varsinais-Suomessa kevätviljat ovat yleisesti ottaen kevyitä. Jonkin verran on sateiden takia kasvustojen ränsistymistä sekä tähkäidäntää. Myöhäisimmin kylvetyt kasvustot eivät ole vielä puintivalmiita, mutta etenkin näissä kasvustoissa on paljon jälkiversontaa. Jälkiversonta on voimakasta etenkin kauralla ja ohralla. Osa puimattomista pelloista tullaan murskaamaan tai muokkaamaan peltoon. Syyskylvöjä tehdään yhä.

Kymenlaaksossa puinnit ovat edenneet viikossa, mutta vaihtelu tahdissa on todella suurta. Osa tiloista on jo valmiina, kun osalla puituna on alle puolet. Kauran arvioidaan olevan tällä kaudella hyvin pientä ja kevyttä. Vehnän laatu on ollut tähän asti hyvä ja myös ohran paino on ollut kohtuullista. Syyskylvöjä on tehty paljon ja niitä jatketaan vielä.

Päijät-Hämeessä arvioidaan syysviljojen olleen laadultaan elintarvikelaatuista. Mallasohran valkuaiset ovat olleet korkeat. Kevätviljat ovat olleet pääsääntöisesti kevyitä. Ohrasato jää maakunnan alueella hyvin pieneksi. Myös kaura ja kevätvehnäsato jää noin kolmannekseen totutusta satotasosta.

Pirkanmaalla laatuarviot myötäilevät Satakuntaa ja Päijät-Hämettä. Kevätvilja on ollut kevyttä ja valkuaiset ovat korkeat. Sadon arvioidaan jäävän alle puoleen totutusta kaikilla kevätviljoilla. Syysvehnän sato sen sijaan oli hyvä.

Satakunnan sisällä on vaihtelua puintien valmistumisen suhteen, mutta kevätviljojen puinnit ovat noin 90 % valmiit. Kevätöljykasvien puinteja on aloiteltu. Sato jää alueella pieneksi etenkin kauralla. Kylvöt alkavat olla pääasiallisesti loppusuoralla.

Keski-Suomessa puintien arvioidaan olevan 90 % valmiit. Sato jää heikoksi kaikilla kevätviljoilla. Ohra- ja kaurasato ovat noin 70 % totutusta.

Etelä-Pohjanmaalla laatu on vaihdellut paljon. Ohran paino on vaihdellut 57–75 kilon välillä ja kauran 47–62 kilon välillä. Lajikkeiden välinen ero on suuri. Valkuainen on parempi ja toisaalta tärkkelys huonompi kuin ”tavallisena” syksynä. Toksiineja ei juurikaan ole ilmennyt, vaikka viimeiset puinnit ovat jo hiukan väriä ottaneetkin. Viljan paino on noussut puintien edetessä. Monitahoiset ohralajikkeet ovat olleet heikkoja. Sateet ovat laskeneet viljojen laatua. Kevätrypsin puinnit ovat alkaneet. Syysvehnää on kylvetty paljon.

Pohjanmaalla puinnit ovat loppusuoralla. Toukokuun puolenvälin jälkeen kylvetty vilja on kevyempää ja tuottaa pienemmän sadon, kun keväällä ennen sateita kylvetyt lohkot. Syysviljaa kylvetään ennätyksellisen suuri ala.

Etelä-Karjalassa kauran hlp on matala (40–55 kg), mutta myös monitahoinen ohra on todella kevyttä. Syysvehnä ja ruis olivat laadultaan hyviä. Syyskylvöjä tehty enemmän kuin viime vuonna, vaikka kaikkia suunniteltuja ei olla päästy kylvämään. Syysrapsin kylvöala tuplaantui. Rikkoja paljon syyskylvöissä, joten rikkatorjunta monilla lohkoilla tarpeen jo syksyllä.

Pohjois-Karjalassa sato jää noin 65 % totutusta. Puitu vilja on ollut kevyttä, vain vettä parhaiten pidättäneillä lohkoilla saadaan tavallinen sato. Syysviljat on saatu hyvin kylvettyä ja ala vaikuttaisi olevan hienoisessa kasvussa.

Pohjois-Savossa pelätään viljan tarjonnan olevan hyvin tiukka talvella etenkin rehuohran suhteen, sillä sadon kokonaismäärän arvioidaan jäävän alle puoleen totutusta. Laadultaan puitu vilja on ollut kevyttä. Alueelle tulee kylvöön jonkin verran syysviljoja, lähinnä vehnää. Moni viljelijä haluaisi kokeilla nyt alueella syyskylvöisiä viljoja.

Mikä on VYRin puintiseuranta?

Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR seuraa tuttuun tapaan puintien etenemistä eri puolilla Suomea. Tämä epävirallinen seuranta toteutetaan kootun asiantuntijaraadin voimin. Raatilaisilta kysellään arvioita puintien etenemisestä kunkin viikon alussa. Raatilaisina on mm. keskusliikkeiden, viljakaupan ja tuottaja- ja neuvontajärjestöjen edustajia sekä viljelijöitä.

Raatilaisten antamat tiedot ovat maakuntakohtaisia arvioita. Tietoja tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon alueiden sisäinen vaihtelu.

Lähde: Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja