Olet täällä

Kosteikkoviljelystä uusia mahdollisuuksia turvepeltojen ilmastoviisaaseen viljelyyn

Turvepeltoja on Suomen peltoalasta vain noin kymmenen prosenttia, mutta ne tuottavat noin 60 prosenttia koko maatalouden ilmastopäästöistä. Siksi maa- ja metsätalousministeriön (MMM) Hiilestä kiinni -toimenpidekokonaisuudessa etsitään nyt kuumeisesti ratkaisuja, joilla parhaiten tuottavia turvepeltoja voidaan viljellä ilmastoviisaasti tulevaisuudessa.

Mitä korkeampi veden pinta sitä pienemmät ilmastopäästöt

Pohjaveden pinnan nostaminen turvepelloilla on tutkitusti yksi tehokkaimmista keinoista vaikuttaa maatalousmaan ilmastopäästöihin, sillä esimerkiksi nurmiviljelyssä pohjaveden nostaminen 60 sentin syvyydestä 30 senttiin käytännössä puolittaa turvepellon ilmastopäästöt. Turpeen hajoamisesta johtuvat kasvihuonepäästöt jatkuvat kuitenkin niin kauan, kun turvetta on pohjaveden pinnan yläpuolella ja turve on kosketuksissa ilman kanssa.

Ilmastovaikutukseltaan suurin hyöty saadaan, kun turvepellon pohjaveden pintaa nostetaan niin paljon, että pelto muuttuu kosteikoksi. Tämä kuitenkin aiheuttaa omat haasteensa käytännön viljelyyn, toteaa MMM:n neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström. Perinteisiä viljelykasveja ei voida enää viljellä, vaan tarvitaan kosteikkokasveja, kuten ruokohelpi, paju ja osmankäämi.

Ensimmäinen peltomittakaavan tutkimus Siikajoella

Yksi Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuuden rahoituksen saaneista hankkeista on Luonnonvarakeskuksen (Luke) vetämä “Kosteikkoviljelyllä ilmastollisesti kestävä ratkaisu kasvualustatuotantoon”. Hankkeessa viljellään ruokohelpiä siikajokisen maanviljelijän Rauno Haapalan kosteikoksi muutetulla turvepellolla.

“Kyseessä on ensimmäinen peltomittakaavan kokoinen tutkimus kosteikkoviljelystä Suomessa. Aikaisemmin on viljelty vain koeruutuja. Tarkoituksemme on kartoittaa ruokohelven käyttöön perustuvan kasvualustatuotannon pullonkaulat pellolta kasvihuoneille ja tietenkin mitata kasvihuonekaasupäästöt ja todentaa ilmastovaikutukset”, sanoo Luken erikoistutkija Tuula Larmola.

Olisiko kosteikkokasveista kasvuturpeen korvaajaksi

Turpeen korvaaville kasvualustoille odotetaan olevan lähitulevaisuudessa kysyntää kotimaassakin, koska kasvuturpeen nosto on ollut erityisen kannattavaa energiaturpeen keruun yhteydessä. Energiaturpeen alasajon myötä myös kasvualustamarkkinoille tullee liikettä ja tilausta ilmastokestävämmille vaihtoehdoille.

Lukessa on ruokohelpeen ja järviruokoon perustuvalla kasvualustalla saatu jo rohkaisevia tuloksia kasvihuonetomaatin viljelyssä: alustalla saatiin yhtä hyvä sato kuin turvepohjaisella alustalla tai kivivilla-alustalla.

Tarvitaan vielä lisää tutkimusta viljelystä ja viljelyn edellytyksistä

“Kosteikkoviljelyssä ollaan uuden äärellä, mutta asian ytimessä. Asiaa kokeillaan ja tutkitaan parhaillaan, eikä ole vielä tarkoituksenmukaista, että kosteikkoviljelyä alettaisiin laajapohjaisesti edellyttämään siellä, missä turvepellot muodostavat suurimman osan peltoalasta”, sanoo Tapio-Biström.

Koskeikkokasveille on siis jo nyt jonkin verran käyttöä esimerkiksi kasvihuoneiden kasvualustana, karjan kuivikkeena ja biomassana polttokattiloissa. Kunnollinen markkina on kuitenkin vielä haussa. Myös maatalouden tukijärjestelmästä puuttuvat vielä kosteikkoviljelyn selkeät kannustimet. Jotta kosteikkoviljely todella pääsee käyntiin Suomessa, tulee sen koko arvoketjun olla kunnossa ja toimia. 

“Kaiken kaikkiaan kosteikkoviljelyssä ollaan Suomessa vielä niin alkutekijöissä, että kaikenlaiselle todennetulle tiedolle on tarvetta. Kaikki Suomen turvepellot eivät esimerkiksi kaltevuuksien tai turvekerroksen ohuuden seurauksena ole kosteikkoviljelyyn soveltuvia. Yhtä lailla kosteikkoviljely voi edellyttää myös uudenlaista koneistoa. Kaikkia näitä kustannustekijöitä ja taloudellisia edellytyksiä tuotantoketjussa kartoitamme nyt ilmastovaikutusten lisäksi”, sanoo Larmola.

 

Lähde: Maa- ja metsätalousministeriö (Uutinen kokonaisuudessaan täällä.)

Kommentit

Ilmastososialisointi

Näin siinä tulee käymään , ilmaston nimissä täällä kohta kahlataan kaikilla pelloilla pajujen perässä ja viljat tuodaan Ukrainan mustanmullan ja Brasilian raivioilta , niistä kun ei tule päästöjä . Ai niin tässä vihreässä siirtymässä ei ole oman kansan taloudella mitään väliä. No onneksi viihdepuoli pääsee kuin koira veräjästä , esim hupilentelyn polttoaineiden verovapaus

Samankaltaista sisältöä