Olet täällä

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja uuden kansallisen pölyttäjästrategian ehdotuksesta

Eri puolilla maailmaa on tehty havaintoja pölyttäjien määrän huolestuttavasta vähenemisestä. Tämä voi aiheuttaa merkittäviä haittoja maataloudelle ja ruoantuotannolle, sekä yleisemmin ekosysteemien toiminnalle. Myös Suomen uhanalaisuusarvioiden mukaan uhanalaisten lajien määrät ovat kasvaneet tärkeimmissä pölyttäjäryhmissämme, etenkin mesipistiäisissä.

Sekä kansainvälisesti että EU-tasolla on asetettu pölyttäjien suojelua koskevia tavoitteita ihmisen ja luonnon hyvinvoinnin turvaamiseksi. Suomessa onkin laadittu ensimmäistä kertaa kansallinen pölyttäjästrategia ja toimenpidesuunnitelma. Ehdotus pölyttäjästrategiaksi on valmisteltu ympäristöministeriön asettamassa työryhmässä. Työryhmässä oli jäsen 16 pölyttäjien ja niiden elinympäristöjen kannalta keskeisestä organisaatiosta.

Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä pölyttäjien määrän ja monimuotoisuuden väheneminen on pysäytetty, pölyttäjäkannat vakiintuvat ja kehittyvät myönteiseen suuntaan ja että luonnon- ja viljelykasvien pölytys on turvattu luonnonvaraisia pölyttäjiä suojelemalla ja käyttämällä tarhattuja pölyttäjiä kestävästi.

”Pölyttäjien suojelu on sekä paikallisesti että globaalisti tärkeää työtä luontokadon pysäyttämiseksi. Kun suojelemme pölyttäjiä, turvaamme samalla paitsi monipuolisen ravinnon tuotantoa ihmisille, myös muuta hyönteislajistoa ja luonnon monimuotoisuutta”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

Suunnitelmassa 27 toimenpide-ehdotusta 

Suomen kansallinen pölyttäjästrategia kattaa ekosysteemien toiminnan ja pölyttäjien tarjoamien palvelujen näkökulmasta kaikki luonnonvaraiset pölyttäjähyönteiset ja niiden elinympäristöt. Vaikka satokasvien pölytyksestä vastaavat pääosin luonnonvaraiset hyönteiset, voi myös tarhamehiläisellä olla suuri merkitys esimerkiksi marja- ja hedelmätarhojen pölytyksen onnistumisessa.

Strategiaehdotuksessa kiinnitetään huomiota keinoihin, joilla pölyttäjien vähenemistä aiheuttavia syitä torjutaan. Strategialla myös lisätään tietoisuutta pölyttäjistä sekä kannustetaan ja tuetaan eri tahoja ottamaan vastuuta pölyttäjien ja niiden tuottamien palvelujen säilymisestä. Valmistelussa on tunnistettu pölyttäjien keskeinen merkitys maataloudessa ja maatalousalueilla sekä tarhamehiläisen ja muiden kasvatettujen mesipistiäisten merkitys, vaikutukset ja niihin liittyvät elinkeinot.

Toimenpidesuunnitelma sisältää 27 toimenpide-ehdotusta, jotka liittyvät pölyttäjien elinympäristöjen tilan parantamiseen, tarhattujen pölyttäjien vastuulliseen käyttöön, pölyttäjiä koskevan tutkimus- ja seurantatiedon täydentämiseen sekä viestintään, neuvontaan ja toiminnan aktivointiin.

Lisäksi maatalous-, metsä- ja rakennettuja ympäristöjä koskien on esitetty konkreettisia keinoja, joiden avulla pölyttäjien elinolosuhteita voidaan parantaa.

Strategialuonnoksesta voi antaa palautetta lausuntopalvelu.fi:ssä 30.11.2021 saakka.

 

Lähde: Ympäristöministeriö (Uutinen kokonaisuudessaan täällä.)

Otsikko: 

Kommentit

Hölmölä

Kaupungit täytyy purkaa ja maatalous lopettaa niin pölyttäjät voivat hyvin.
Juuri oli lehdessä kuinka urhoollinen " isäntä" ,eli mies joka asuu henkilön kanssa yhdessä, oli pitkällisen taistelun jälkeen tuhonnut valtavan ampiaispesän asuntovaunustaan.
Suomen maatalouden päästöt ovat kaikkeen syypäitä sanoo YLE uutiset tunnin välein.

Anonymous

Uskomatonta, että Suomen rakentaminen täyteen lihamyllyjä, on vihreä ekoteko. Vielä kamalammaksi sen tekee se, että ne rakennetaan asutuksen ja peltojen viereen. Pelloilla tarvitaan pölyttäjiä ja asutuksen lähellä marjametsiä hyötykäyttöön. Miksi linnut muuttavat Suomeen pesimään? Siksi, koska täällä on optimaalinen ilmasto pölyttäjille, eli lintujen ravinnolle. Mksi lihamyllyjä ei rakenneta enää keski-eurooppaan, siksi koska he eivät halua niitä naapuriinsa. Isot sijoitusyhtiöt ovat huomanneet Suomen kansallismaiseman olevan vapaa tuulimyllyille, joiden hyöteistuhosta ei edes haluta puhua. Olisikin mielenkiintoista kuulla vihreiden kommentti asiaan. Maanviljelijöiden luontoajattelu on konkreettisinta, koska meidän elinkeino on luonnon hyvinvoinnista kiinni.

Mehiläishoitaja

Tämä on hyvin sanottu: "voi myös tarhamehiläisellä olla suuri merkitys esimerkiksi marja- ja hedelmätarhojen pölytyksen onnistumisessa". Totuus on kuitenkin toinen esim luomumehiläistarhaajien osalta. Uudessa Suomen luomumehiläistarhausohjessa tullaan tavanomaiset hedelmä- ja marjatilat luokittelemaan saastuttaviksi kohteiksi ja luomumehiläisten pito kieltämään 3 km säteellä niistä. Minunkaan ei auta nyt täällä tieheässä olevien marjatilojen alueella Savossa tehdä muuta kuin siirtää luomumehiläispesäni pois puhtailta marjatilojen alueelta asutuskeskusten ja vilkkaiden teiden lähistölle.

Samankaltaista sisältöä