Helmi–huhtikuulle laadittu sääennuste ennakoi keskimääräistä lämpimämpää mutta sateisempaa jaksoa

ECMWF julkaiseman kolmen kuukauden vuodenaikaisennusteen mukaan jopa aikainen kevät olisi hyvinkin mahdollinen.

Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus ECMWF julkaisi 5. tammikuuta kolmen kuukauden vuodenaikaisennusteen helmi–huhtikuun jaksolle. Se ennakoi keskimääräistä lämpimämpää helmi–huhtikuun jaksoa Suomeen, mutta sademäärä olisi jaksolla laajalti hieman tavanomaista suurempi.

"Ennusteen mukaan koko Euroopassa jakso on tavanomaista lämpimämpi ja Suomessa poikkeama on kauttaaltaan 1–2 astetta keskimääräistä lämpimämpään suuntaan", kertoo Forecan meteorologi Markus Mäntykannas.

"Näyttää, että suuressa osassa Eurooppaa on korkeapainevoittoista säätä lopputalven ja alkukevään ajan. Matalapaineet puolestaan kulkisivat selvemmin Jäämerellä. Tämä viittaa siihen, että Suomeen on tulossa mahdollisesti pitkäkestoisia länsi- ja lounaisvirtauksia. Sen myötä lämpötila on tavanomaista korkeampi.", jatkaa Mäntykannas.

Mäntykannaksen mukaan laadittu ennuste vahvistaa myös sitä näkemystä, että helmikuuhun siirryttäessä kylmimmät jaksot alkaisivat olla ohi ja potentilaalia olisi jopa aikaiseen kevääseen.

Sademäärä osassa maata keskimääräistä suurempi

Sademäärä on vuodenaikaisennusteen mukaan Suomessa helmi–huhtikuun jaksolla laajalti keskimääräistä suurempi, lukuun ottamatta Lappia.

Koska ennusteen mukaan sademäärät ovat jonkin verran koholla osittain Suomessa ja Pohjois-Euroopassa, tämäkin tukee ajatusta siitä, että matalapaineet kulkevat melko pohjoisella reitillä. Koska Suomi on matalapaineiden ja korkeapaineiden puristuksissa, myös myrskyt ovat mahdollisia, sanoo Mäntykannas.

Kuinka tätä pitkää ennustetta tulee tulkita?

Pitkät kolmen kuukauden ennusteet eivät ennusta säätilanteita, vaan ne ennustavat, kuinka paljon jakson lämpötila, sademäärä ja ilmanpaine poikkeavat jakson pitkäaikaisesta keskiarvosta.

Ennuste voi toteutua monella eri tavalla. Poikkeama tavanomaista lämpimämpään voi syntyä esimerkiksi niin, että jaksossa on yksi kylmä kuukausi ja kaksi lämmintä kuukautta tai että koko ennustejakso on tasaisesti keskimääräistä lämpimämpi.

Vuodenaikaisennusteen ongelma on, että siinä on niputettu yhteen kolme kuukautta. Kun Suomen säälle ovat ominaisia erittäin suuret vaihtelut, ei vuodenaikaisennusteen perusteella pysty toteamaan mitään yksittäisen viikon tai kuukauden säätyypistä, Mäntykannas muistuttaa.

Ennusteeseen tuleekin suhtautua tietyllä varauksella. Sään vaihtelu viikkojen ja kuukausien sisällä voi olla hyvin suurta, Mäntykannas toteaa.

Lähde: Foreca (Uutinen kokonaisuudessaan täällä.)

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja