Yhä suurempi osa maatalousmaasta on kasvipeitteistä talvikaudella. Luonnonvarakeskuksen (Luken) mukaan talvella 2022–2023 lähes 90 prosenttia maatalousmaasta oli kasvipeitteistä tai kevennetysti muokattua. Käytössä olevasta maatalousmaasta yli puolet oli viljelykasvin peitossa.

”Kevennetty muokkaus oli yleisin ja syyskyntö toiseksi yleisin perusmuokkausmenetelmä. Kylvö tehtiin muokkaamattomaan maahan noin 12 prosentilla muokatusta ja/tai kylvetystä alasta”, kertoo yliaktuaari Pia Outa-Pulkkinen.

Käytössä olevasta maatalousmaasta oli paljasta kynnettyä maata 13 prosenttia. Kun tiedot kerättiin edeltävän kerran talvella 2015–2016, paljasta maata oli lähes puolet enemmän.

Kasvipeitteisyys vähentää maa-aineksen ja ravinteiden kulkeutumista vesistöihin.

Kasvipeitteisyyden yleistymistä selittää Luken mukaan nurmien pinta-ala kasvu: kymmenessä vuodessa nurmen pinta-ala on lisääntynyt viidenneksen. Kerääjä- ja aluskasvien osuus peltoalasta on kaksinkertaistunut vuodesta 2015–2016 ja kahdeksankertaistunut vuodesta 2009–2010. Kerääjäkasvien alan kasvua selittää ainakin osin Luken mukaan niistä maksettava ympäristökorvaus.

Eniten kasteltiin perunaa ja avomaan puutarhakasveja

Vuonna 2023 kasteltiin noin 11 900 hehtaaria peltoviljelyn ja avomaan puutarhatuotannon alaa. Tämä on noin 2000 hehtaaria enemmän kuin kymmenen vuotta sitten.

Sen sijaan kasteltavissa oleva ala puolittui kymmenen vuoden takaisesta: Vuonna 2023 sitä oli noin 49 000 hehtaaria. Kasteltavissa olevalla alalla tarkoitetaan peltoa tai puutarhaa, joka voidaan tarvittaessa kastella jollain kastelumenetelmällä.

Suurin osa kasteltavissa olevasta peltoalasta, yhteensä 10 820 hehtaaria, oli Varsinais-Suomessa.

Tiloilla, joiden tuotantosuunta on avomaan puutarhatuotanto, kasteltavissa oli noin viidennes peltoalasta.

”Noin puolella viljelykasveja kastelevista tiloista käytetään säätökastelua, 40 prosentilla sadetusta, 23 prosentilla tippu- tai tihkukastelua ja 14 prosentilla pinta- tai valutuskastelua tai muuta kastelumenetelmää. Samalla alalla voi olla käytössä useita kastelumenetelmiä. Lähes kaikki kasteluvesi on pintavettä”, Outa-Pulkkinen jatkaa.

Lähde: Luonnonvarakeskus (Koko tiedote täällä.)