Kevätkylvöt aloitettiin tänä vuonna ennätyksellisen aikaisin huhtikuun puolessavälissä eteläisessä Suomessa, kertoo ProAgria. Orastuminen ja kasvuun lähtö ovat kuitenkin sen mukaan olleet hitaita.

Pääsiäisen runsaat sateet seisauttivat kylvöt. Sateet olivat ProAgrian mukaan tarpeen, koska pellot ehtivät kuivumaan paikoitellen liikaa. Sateet tulivat tasaisesti, ja peltojen liettyminen ja kuorettuminen jäivät pelättyä vähäisemmäksi. Ennen sateita tehtiin myös syysviljojen ja nurmien kevätlannoituksia sekä peltojen tasausmuokkauksia.

Kylvöjä päästään ProAgrian mukaan jatkamaan tällä viikolla, jos sää on poutainen. Se arvioi, että kylvöt käynnistyvät vapun jälkeisellä viikolla myös laajemmin ja pohjoisemmissa osissa maata toukokuun puolivälissä.

Kasvukausi on tällä hetkellä ProAgrian arviolta noin 1–2 viikkoa edellä tavanomaisesta. Viileä säätyyppi hidastaa kuitenkin kevään etenemistä. Vähäroutaisesta talvesta huolimatta pellot ovat muokkautuneet hyvin.

Yöpakkaset ja viileys viivästyttävät myös avomaan tuotantoa. ProAgria kertoo, että varhaisperunan istutus aloitettiin maaliskuun alussa Varsinais-Suomen saaristoalueella ja pääosin istutuksia tehtiin huhtikuun toisella viikolla. Viilentynyt sää ja kylmät yöt ovat hidastaneet perunan kehitystä, mutta tavoitteena on saada ensimmäisiä uusia perunoita tarjolle koulujen päättäjäisiin.

Syyskasvien talvehtiminen onnistui

Syysviljojen ja -öljykasvien talvehtiminen näyttää ProAgrian mukaan onnistuneen pääosin hyvin. Kasvu lähti käyntiin huhtikuun lämmössä, ja viime viikon yöpakkaset ovat pysäyttäneet sen. Riskinä on kasvustojen vaurioituminen ja harventuminen.

Syyskylvöisten kasvien osuus Suomen viljelyalasta on noin viisi prosenttia. Syyvehnää kylvettiin viime syksynä 71 700 hehtaarille, ruista 23 700 hehtaarille ja syysöljykasveja 6 700 hehtaarille.

Kaikki ajoissa ja hyvissä olosuhteissa viime syksynä kylvetyt syysviljat ovat ProAgrian mukaan talvehtineet hyvin. Sen sijaan myöhään kylvetyt syysviljat ja märät painanteet sekä paikoitellen suorakylvetyt kasvustot ovat talvehtineet ProAgrian mukaan heikoiten.

ProAgria kertoo, että rukiissa ja syysvehnässä on havaittu talvituhoja 15 prosentilla alasta Pohjanmaalla ja paikoin Uudellamaalla. Muualla talvehtiminen näyttää paremmalta. Sen sijaan syysrypsillä ja -rapsilla talvituhoja on havaittu enemmän niin etelässä kuin pohjoisemmilla viljelyalueilla. Noin 10–30 prosenttia syysöljykasvialasta on tuhoutunut ja Pohjanmaalla jopa 50–70 prosenttia alasta.

Kuminat ovat talvehtineet ProAgrian mukaan hyvin ja talvituhoja on havaittu vain vähän. Myös nurmet ovat selvinneet sen mukaan hyvin talvesta ja lähteneet hyvin kasvuun.

Sokerijuurikkaan viljely lisääntyy

Sokerijuurikkaan suosio on ProAgrian mukaan nousussa ja viljelyala kasvaa etenkin Satakunnassa ja Pohjanmaalla, noin kymmenen prosenttia edelliseen vuoteen nähden.

Viljelykiinnostusta selittävät sen mukaan hehtaarisatojen kasvu sekä sitä kautta parantunut viljelyn kannattavuus. ProAgria kertoo, että sokerijuurikas on pärjännyt viime vuosien vaihtelevissa sääolosuhteissa ja alkukesien kuivuudessa hyvin. Viime vuosien pitkät, lämpimät syksyt ovat puolestaan siivittäneet juurikkaan kasvua ja nostaneet hehtaarisatoja.

Myös kevätrypsin, herneen ja kauran viljelyalat kasvavat ProAgrian mukaan paikoitellen, kevätrypsin etenkin Pohjanmaalla. Sen sijaan härkäpavun ja rehuohran viljelyalat ovat laskussa. Luonnonhoito- ja viherlannoitusnurmia perustetaan jonkin verran viime vuotta enemmän. Viljelymuutokset ovat kuitenkin suhteellisen pieniä, ja valtaosin viljelyalat säilyvät ennallaan.

Etelä-Suomessa hernettä kylvettiin huhtikuun alussa. Kylmät säät jarruttavat kuitenkin nyt sekä yksi- että monivuotisten kasvustojen kehittymistä. Kylvöjä ja istutuksia on suojattu harsoilla yöpakkasilta.

Lähde: ProAgria (Koko uutinen täällä.)