Tulvien syntyä ja vaikutuksia pyritään ennustamaan uudenlaisella digitaalisella mallilla

Tulvien ajankohdat ovat muuttuneet aiempaa arvaamattomiksi. Tutkijat kehittävät parhaillaan Suomen joista digitaalista mallia, joka auttaa ennakoimaan tulvien vaikutuksia ja varautumaan sään ääri-ilmiöihin.

Muuttuva ilmasto on alkanut vaikuttaa tulviin ja niiden ajankohtaan, kertoo Maanmittauslaitos (MML). Tyypillisesti kevät on ollut Suomessa tulvien aikaa ja niitä aiheuttavat talven runsaiden lumien sulaminen nopeasti ja keväiset sateet routaiseen maahan. Tulville herkkiä alueita on erityisesti Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa.

Tuoreessa tutkimuksessa on MML:n mukaan saatu kuitenkin viitteitä siitä, että tulvat ovat alkaneet siirtyä keväästä muihin vuodenaikoihin. Esimerkiksi viime talvi oli Pohjois-Suomessa ja Lapissa poikkeuksellisen vaihteleva.

”Lauhojen ja vähälumisten talvien takia kevättulvat ovat aikaistuneet ja pienentyneet. Sen sijaan tulviminen muina vuodenaikoina, kuten talvella, on lisääntynyt voimistuneiden sateiden myötä”, kertoo tutkija Linnea Blåfield Turun yliopistosta.

Hän on tutkinut pitkän ajan muutoksia Oulanka- ja Pulmankijoilla ja havainnut erityisen selkeitä muutoksia Oulankajoella.

”Oulangalla vuoden keskilämpötila on 50 vuodessa noussut yli kolme astetta, joulukuussa peräti 7 astetta. Tämä vaikuttaa paitsi tulvien ajankohtaan myös ravinteiden ja saasteiden kulkeutumiseen veden mukana”, Blåfield kertoo.

Digitaalinen mallintaminen auttaa ennakoimaan tulvien vaikutuksia

Muuttuva ilmasto vaikuttaa myös jokiympäristöihin. Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI:n, Turun yliopiston, Aalto-yliopiston, Suomen ympäristökeskuksen ja Oulun yliopiston tutkijat pyrkivät selvittämään ja ymmärtämäään yhteisessä tutkimuksessa sään ääri-ilmiöiden vaikutuksia paremmin.

Heidän tavoitteenaan on luoda joista digitaalinen malli, eli niin sanottu digitaalinen kaksonen, jolla voidaan mallintaa vesistöihin vaikuttavia tekijöitä ja käynnissä olevia muutoksia. Sen avulla jokien käyttäytymistä pystytään ennakoimaan ääritilanteissa, kuten äkillisissä rankkasateissa.

Digitaalinen malli pohjautuu uudenlaiseen tutkimustietoon, jota tutkijat keräävät Suomen joista. Mittausten pohjalta he laativat jokiuoman ja valuma-alueen kattavan korkeusmallin, joka auttaa havaitsemaan eroosiota ja muutoksia esimerkiksi tulvan jälkeen. Lisäksi tutkimuksessa mitataan muun muassa sedimenttien kulkeutumista, veden virtausnopeutta ja -suuntaa sekä jokiuoman muutoksia.

Mittauksia tutkijat ovat tehneet liikuteltavalla tutkimuslaitteistolla Vantaanjoella, Oulankajoella sekä Tenojoella ja sen sivujoella Pulmankijoella.

”Tarkka kolmiulotteinen malli jokiuomasta ja sen muutoksista auttaa ymmärtämään, miten tulvat sekä muuttuva lumi- ja jäätilanne muokkaavat vesiympäristöjä, ja millaisia riskejä tästä voi aiheutua rakentamattomalle ja rakennetulle ympäristölle, sanoo tutkimusprofessori Harri Kaartinen Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI:stä.

Lähde: Maanmittauslaitos (Koko uutinen täällä.)

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja