Solumaatalous on uudenlainen tapa tuottaa ruokaa, joka tarjoaa mahdollisuuksia niin talouskasvun vauhdittamiseen kuin ruokaomavaraisuuden vahvistamiseen.

”Tulevaisuuden ruokajärjestelmä perustuu modernin maatalouden ja solumaatalouden yhteispeliin ja hyödyntää kiertotalouden ratkaisuja. Kehitys tuo mukanaan paljon uusia liiketoimintamahdollisuuksia Suomelle ja ruokajärjestelmän toimijaverkostolle. Meidän on tunnistettava tarvittavat muutospolut ja huolehdittava, että toimenpiteet huomioivat koko ketjun viljelijöistä kuluttajiin ja muihin sidosryhmiin”, sanoo valtiosihteeri Päivi Nerg maa- ja metsätalousministeriöstä.

Solumaataloudella tarkoitetaan solujen, kuten mikrobi-, levä-, kasvi- hyönteis- tai eläinsolujen, sekä bioreaktorien hyödyntämistä ruoantuotantoon. Solutehtaissa voidaan tuottaa proteiineja ja rasvoja esimerkiksi elintarvike- ja rehuteollisuuden käyttöön. Lisäksi soluviljelmillä voidaan tuottaa ainesosia esimerkiksi kahviin ja kaakaoon, joiden perinteinen viljely muuttuu ilmastonmuutoksen myötä haastavaksi.

Vientimenestys vaatii investointeja ja muutoksia sääntelyyn

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n, Luonnonvarakeskuksen ja Helsingin yliopiston tekemän selvityksen perusteella solumaatalouden vientipotentiaali on vuoteen 2035 mennessä 500–1 000 miljoonaa euroa. Mahdolliset tehdasinvestoinnit voisivat myös tarkoittaa mahdollisuuksia miljardien eurojen laite-, teknologia- ja osaamisvientiin.

Jotta solumaatalous yleistyisi ja vienti hyötyisi siitä, tarvitaan VTT:n mukaan yrityksiä, sijoittajia, valtion tukea investointeihin sekä toimenpiteitä, joilla lisätään kansainvälisten yritysten kiinnostusta investoida Suomeen.

“Yksi Suomen suurimmista haasteista on tällä hetkellä pääoman puute, mikä rajoittaa solumaatalouden kasvun mahdollisuuksia. Tuotantolaitosten rakentaminen vaatii isoja investointeja, eikä menestystä tule ilman valtiovallan tukea investointien vauhdittamiseksi ja pääomasijoitusten toteuttamiseksi”, sanoo selvitystyötä vetänyt Emilia Nordlund VTT:ltä.

VTT:n mukaan tärkeää olisi myös helpottaa uuselintarvikkeiden markkinoille pääsyä. Nykyinen EU-sääntely lupaprosesseineen hidastaa solumaatalouden kehitystä ja ajaa yrityksiä Yhdysvaltoihin ja Aasiaan.

Suomella on jo kilpailuvaltteja

Suomessa syntyy VTT:n mukaan paljon hiilihydraattipitoisia sivuvirtoja, kuten olkea, sahanpurua, haketta ja nurmibiomassaa, jotka sopisivat hyvin solumaatalouden raaka-aineiksi. Jos reilu puolet oljesta käytettäisiin solutehtaiden sokerilähteenä, tuotettu mikrobiproteiini riittäisi sen mukaan kattamaan suomalaisten vuosittaisen proteiinitarpeen.

”Huippuluokan asiantuntemus teollisessa biotekniikassa yhdistettynä maa- ja metsätalouden biomassojen prosessointiosaamisen sekä uusiutuvaan energiainfraan voi tarjota Suomelle kilpailuedun. Pienenä ja ketteränä maana voimme tehdä sujuvaa yhteistyötä ja luoda innovaatioita, jolla solutehtaat integroidaan saumattomasti osaksi ruoantuotantojärjestelmää”, kiteyttää Emilia Nordlund.

Lähde. VTT (Koko tiedote täällä.)