Satokaudella 2025 pääviljojen sato oli globaalisti hyvä, ja myllykauran päätuottajamaat saivat kaurasta hyvän sadon. Fazer Myllyn viljanhankintajohtaja Tero Hirvi kertoo, että myös kotimaan viljasato on kokonaisuutena hyvä ja hehtaarisadot nousivat paikoitellen suuriksi.

Rukiin sakoluvut olivat poikkeuksellisen korkeat. ”Katsoin Ruokaviraston seurantaa niin pitkälle kuin löysin eli vuoteen 1990 saakka, eivätkä sakoluvut ole aiemmin olleet rukiilla näin korkealla”, Hirvi kertoo.

Tällä kaudella rukiin torajyväongelma helpotti, ja kasvustot olivat pääsääntöisesti hyviä. Myöskään torajyvärajan tiukennus ei aiheuttanut Hirven mukaan haasteita.

Syysvehnässä sakoluvut olivat korkeita ja valkuaiset melko matalia. Tämä on tyypillistä, kun hehtaarisadot ovat hyvät. Kevätvehnässä valkuaistaso oli noin 13 prosenttia, mikä on tavallista matalampi.

”Kevätvehnällä on valitettavasti ollut toistakymmentä prosenttia näytteitä, joissa on liikaa DONia. Kaurassa tilanne on paljon parempi, ja tällaisia näytteitä on ollut viiden prosentin kieppeillä.”

Kauran laatu on ollut hyvä, hehtolitrapainot ovat olleet korkeita ja jyvät isoja. ”Nyt kun laatu on hyvä, melko moni saa hyviä laatuhyvityksiä erityisesti kaurasta”, Hirvi tiivistää.

T2+HT2-pitoisuuksia Fazer Mylly on seurannut tarkasti. Näytteissä on ollut joitakin ylityksiä, mutta tilanne näyttää kuitenkin melko hyvältä.

Viljavisio edistää viljojen vastuullisuustyötä

Vuodesta 2013 alkaen Fazerilla on ollut käytössä Viljavisio-ohjelma. Viime vuonna viljelyohjelma uudistettiin, ja tällä satokaudella päivitetty ohjelma oli käytössä ensimmäistä kertaa.

Ohjelman taustalla on Fazerin tavoite vähentää päästöjä ja parantaa luonnon monimuotoisuutta. Suurimmat päästöt tulevat nimenomaan yhtiön käyttämien pääraaka-aineiden eli viljan ja kaakaon viljelystä.

”Viljelijäyhteistyö on äärettömän tärkeä tapa mennä kohti tavoitettamme”, Hirvi tiivistää.

Todennettavuus ja tiedonkeruu ovat keskeisessä roolissa ohjelmassa. Viljavisioon mukaan lähtevät viljelijät sitoutuvat kuuteen viljelyperiaatteeseen:

”Tärkeää on, että ohjelma on mahdollisimman vaikuttava ja tehtävät toimet ovat tarpeellisia ja mitattavissa”, Hirvi kertoo.

Ohjelmaan osallistuville viljelijöille maksettiin 25 euron lisä tonnilta ja lisäksi Fazer kattaa vähähiilisten lannoitteiden lisäkustannukset.

Viljavisioon osallistuminen oli hyvä kokemus

Hollolalainen Henri Rauhamäki on yksi Viljavisioon lähteneistä 14 kevätvehnän viljelijästä. Häneltä viljelyohjelma saa myönteistä palautetta.

Viljelyperiaatteisiin kuuluu samanlaisia toimenpiteitä, mitä Rauhan-Mäkkylän tilalla muutenkin tehdään. Osallistuminen ei vaatinut isoja muutoksia, eikä investointeja.

”Ensimmäisenä oli koulutus, jossa kerrottiin, mitä näillä kuudella kohdalla tarkoitetaan. Sen jälkeen käytännön toteutus siirtyi rakentavaan tarkasteluun. ProAgria tuli hyvässä hengessä katsomaan, miten asiat on toteutettu.”

Ohjelman piirissä viljelyssä Rauhanmäellä oli noin 30 hehtaaria. Sadonkorjuun jälkeen ainoa ylimääräinen toimenpide oli kahden NIR-näytteen toimittaminen lohkoilta.

”Osallistumisesta tuli selkeä lisä sidottuun hintaan. Näin ollen kokonaisuus oli minun mielestäni positiivinen ja kannustan kyllä kaikkia osallistumaan.”

Kohti kautta 2026: Päivityksiä Viljavisioon ja sopimukset kuntoon

Parhaillaan käynnissä on päästölaskenta ja tiloilla tehtyjen toimien verifiointi. Viljelijöiltä kerätään myös palautetta heidän kokemuksistaan. Saadun palautteen pohjalta käydään läpi, onko sopimusehtoja tarpeen päivittää. Tulevalla kaudella tavoitteena on kasvattaa ohjelmaa, laajentaa viljelijöiden määrää sekä mahdollisesti lisätään myös viljelykasvivalikoimaa.

Myös ostot ja aiemmin tehtyjen sopimusten vastaanotot jatkuvat myllyllä. Fazer Mylly ostaa kaikkia myllyviljoja talven, kevään ja ensin kesän toimituksiin.

Rukiin ja syysvehnän 2026 satoon voi jo tehdä kiinnityksiä. Pian Fazer Mylly alkaa myös tehdä kevätviljan viljelysopimuksista tarjouksia tulevalle satokaudelle.

”Kannattaa harkita kiinteähintaisia sopimuksia ja osan sadosta kiinnittämistä aikaisemmin. Ja toki myydä sopimuksilta vapaata satoa tasaiseen tahtiin talven mittaan. Näin saadaan hintariskiä tasoitettua”, Hirvi sanoo.