Oravuo korostaa suunnitelmallista toimintaa. Viljelykiertosuunnitelman lisäksi tarvitaan viljan markkinointisuunnitelma ja pellon perusparannussuunnitelma.

Usein todetaan, että kaikki se vilja, joka ei tällä satokaudella markkinaan mahdu, on liikaa.

"Jos viljelijä haluaa sopeuttaa tuotantoaan, sopiva tapa on tehdä sopimuksia toimijoiden kanssa niin kauan kun sopimuksia tarjotaan. Se on edellytys, että missä tahansa markkinatilanteessa viljan pystyy toimittamaan – ja todennäköisesti myös silloin, kun sen itse haluaa toimittaa."

Markkinoilla on paljon viljaa, josta ei ole sopimuksia tehty. Sen myynti voi olla hankalaa, sitä ei välttämättä osta kukaan edes mihinkään hintaan.

"On aika karua, mutta sopimus pitäisi tehdä sitäkin varten, että varmistaa toimituspaikan", Oravuo sanoo.

Laatuviljasta palkitaan

Raisiolla on hyviä vaihtoehtoja sopimustoimintaan. Eri viljoille on räätälöityjä sopimuksia, joista on mahdollista saada sopimuspalkkioita. Nykyisessä markkinatilanteessa yksittäisilläkin euroilla on väliä. Mitä pienempi markkinahinta, sen isompi painoarvo sopimuspalkkiolla on.

Laatulisä on myös tapa saada viljasta lisää. Lähes jokaisesta Raisiolle nyt tulevasta kaurakuormasta saa laatulisää, keskimäärin 7–10 euroa tonnilta.

Oravuon mukaan kannattaa perehtyä laatulisiin ja kannattaa verrata hintoja niiden perusteella, ei pelkän perushinnan perusteella.

Viime kesänä moni viljelijä ymmärsi, että jos sato onnistuu, tavaraa tulee enemmän mitä on arvioitu. Keväällä tarjotut hinnat olivat aika hyvällä tasolla.

"Yli puolet meidän viime keväänä tekemistämme sopimuksista oli kiinteähintaisia sopimuksia. Se on iso määrä. Erityisesti rukiista ja luomukaurasta tehtiin kiinteähintaisia sopimuksia", Oravuo sanoi.

Tulevalle syksylle tuskin tehdään yhtä paljon kiinteähintaisia sopimuksia. Se on kuitenkin asia, jota kannattaa miettiä ainakin osalle sadosta, Oravuo toteaa.

Hänestä kannattaa seurata markkinaa ja vetää johtopäätöksiä myös sopimusmääristä. Esimerkiksi ruis ja syysvehnä ovat viljalajeja, joilla käyttö on vähäisempää kuin muilla lajeilla. Niiden sopimusmäärän täytyttyä Raisio ei sopimuksia enää tee. Sen pitäisi olla indikaatio tilanteesta, pitäisi herättää miettimään, että kannattaako kyseistä viljalajia kylvää niin paljoa kuin on ajatellut.

Usein kysytään, onko Raisiolle tulossa käyttöön uudenlaisia viljelykasveja tai uutta raaka-ainetta. Vastaus on ei. Oravuo näkee kuitenkin hyvänä, että viljan lisäksi kierrossa on muita kasveja. Se parantaa omalta osaltaan pellon kasvukuntoa.

Mistä viljoista nyt tehdään sopimuksia?

"Ruissopimuksia emme tee enää. Syysvehnästä sopimuksia tehdään edelleen. Kaura on meidän ykkösvilja, samoin kevätvehnästä ja luomukaurasta tehdään sopimuksia. Ne ovat ne, mitä eniten omassa tuotannossa tarvitsemme. Sen lisäksi teemme sopimuksia myös mallasohrasta ja härkäpavusta. Rehuviljojen vastaanotto toimii ensi talvena samalla lailla kuin nytkin."

Kestävän viljelyn sopimus päivittyy

Viime keväänä Raisio lanseerasi kestävän viljelyn sopimuksen kauralle. Sitä päivitetään kaudelle -26.

"Se laajenee koskemaan kaikkia viljoja. Kannustin tulee nousemaan 10 eurosta 20 euroon per tonni. Viime vuonna yksi viljelijä sai tehdä 80 tonnista sopimuksen, se nousee 300 tonniin."

Lisäksi sopimuksen vaatimukseen vähäpäästöisen polttoaineen käytöstä tulee muutoksia: kuivurin päästötön energialähde, esimerkiksi hake, korvaa tietyissä tilanteissa vähäpäästöisen polttoaineen käyttöä työkoneissa.

Kestävän viljelyn sopimuksen tavoite on pienentää päästöjä.

"Lähtökohta on, että viljaketjussa päästöjen määrä täytyy pyrkiä pienentämään. Siksi myös me Raisiossa haluamme välittää tietoa, mistä päästöt muodostuvat ja miten niitä voidaan asteittain vähentää – ja myös kannustaa viljelijöitä toimenpiteisiin, jotka tällä hetkellä tiedetään hyödyllisiksi."