"Toivotaan, että sinne saadaan vielä uusia viljelijöitä mukaan. Siinä mennään entisellä sapluunalla, viljelijä syöttää EnvitecVisioon viljelytietonsa ja saa viljalajikohtaisen hiilijalanjäljen sekä vertailuluvun, jos hän on toimittanut samaa viljaa aikaisempina vuosina”, hankintapäällikkö Minna Oravuo kertoo.

Raisio saa tuloksista pelkän viljalajikohtaisen kaikkien tilojen keskiarvon, ei yksittäisten tilojen tietoja.

Raision viime keväänä tekemässä kyselyssä hiilijalanjälkeä laskeneet viljelijät antoivat siitä positiivista palautetta. Järjestelmää tai tietojen syöttämistä ei koettu vaikeaksi.

"Aika moni kertoi käyttäneensä tai aikovansa käyttää hyödyksi oppeja, joita matkan varrella sai. Olemme saaneet myös palautetta, että vaikka hiilijalanjäljen laskeminen ei ole lainan saannin ehto, se kertoo pankille yrityksestä ja yrittäjästä positiivisia asioita", Oravuo toteaa.

Yritysten pitää raportoida päästöistä

Hiilijalanjäljen laskennassa on kyse yritysten raportointivelvollisuudesta. Organisaatioiden yleisesti käyttämä hiilijalanjälkilaskennan standardi GHG Protocol jakaa päästöt kolmen luokkaan eli scopeen. Ensimmäisessä ovat yrityksen omasta toiminnasta syntyvät päästöt, toisessa ostoenergian päästöt ja kolmannessa arvoketjusta aiheutuvat päästöt.

"Viljojen osuus Scope 3 -hiilijalanjäljestä on 60–70 prosenttia. Kun halutaan pienentää päästöjä, katseet tietysti kääntyvät tähän. Meidän raaka-aineistamme 86 prosenttia on viljaa”, Oravuo toteaa.

Hänestä on tärkeä ymmärtää, että on kyse yhteisestä asiasta.

"Tämä on viljelijälle tapa selvittää oman viljelynsä hiilijalanjälki, jotta voi kehittää omaa toimintaansa ja pienentää jälkeä. Me tarvitsemme vain keskiarvon.”

Raision käyttämän viljan suurin päästölähde oli maaperä, sieltä haihtuva typpioksiduuli, joka on peräisin joko suoraan maasta tai lannoitteista.

Seuraavaksi eniten päästöjä tuli lannoituksesta. Tähän lasketaan mukaan lannoitteen valmistus, lannoitelaji ja lannoitusmäärä.

Kolmantena listalla on pellon jäännösten hallinta eli oljen hajotus, sitten tulevat viljelyssä käytetty polttoaine ja viljan kuivaus. Kasvinsuojelun, sähkön ja tuotantopanosten rahdin päästöt olivat vähäisiä.

Oravuo korostaa hyvää satoa. Kun hiilijalanjälki lasketaan tuotettua kiloa kohti, tarvitaan iso sato, iso jakaja.

"Viljelyn tuotantopanosten käyttö on kohtuullisen vakiota vuosittain. Siksi satotasolla on merkittävä rooli siinä, paljonko päästöjä tulee per tuotettu kilo."