Herukan ja karviaisen lannoitus

Herukoiden viljelyyn sopivat parhaiten kevyet maalajit kuten hieta- ja moreenimaat. Useimmiten hieta- ja moreenimaat sisältävät melko vähän ravinteita ja niiden ravinteiden pidätyskyky on huonompi kuin savesta sisältävien maalajien. Maan vesitalouteen ja ravinteidenpidätyskykyyn voit vaikuttaa lisäämällä maahan orgaanista ainetta. Herukoille sopiva maan pH on 6-6,5. Eloperäisillä mailla riittää pH 5-6. Herukat ovat vaatimattomia lannoituksen suhteen. Eri herukkalajien ja lajikkeiden välillä on kuitenkin eroja.

Herukoiden viljelyyn sopivat parhaiten kevyet maalajit kuten hieta- ja moreenimaat. Useimmiten hieta- ja moreenimaat sisältävät melko vähän ravinteita ja niiden ravinteiden pidätyskyky on huonompi kuin savesta sisältävien maalajien. Maan vesitalouteen ja ravinteidenpidätyskykyyn voit vaikuttaa lisäämällä maahan orgaanista ainetta. Herukoille sopiva maan pH on 6-6,5. Eloperäisillä mailla riittää pH 5-6.

Herukat ovat vaatimattomia lannoituksen suhteen. Eri herukkalajien ja lajikkeiden välillä on kuitenkin eroja. Yleisesti voidaan sanoa, että mustaherukka kärsii liian voimakkaasta typpilannoituksesta helpommin kuin muut herukat. Tärkeää onkin mitoittaa lannoitus kasvun ja kehittyvän sadon mukaan sekä ylläpitää tasapainoisia ravinnesuhteita maassa.

Herukat hyötyvät tihkukastelusta. Varsinkin riittävä kastelu varmistaa satoa ja vähentää raakileiden varisemista. Maltillisella, mutta riittävällä lannoituksella saavutetaan korkealaatuinen sato.

Lannoitusta voidaan tarkentaa mm. seuraavat seikat huomioon ottaen:
• Kasvitiheys
• Lannoitettavan pinta-alan vaikutus
• Kastelu- vai perinteinen lannoitus
• Maan omat typpivarat
• Maan johtokyvyn mittaaminen
• Kasteluveden johtokyky


Kasvitiheys
Näiden sivujen lannoitussuositukset perustuvat keskimääräisiin kasvitiheyksiin ja yleisimpiin viljelytekniikoihin. Tarkemmat tiedot löydät kasvikohtaisista ohjeista.
Lannoitettavan pinta-alan vaikutus
Sivuston kasvikohtaisissa suosituksissa on ilmoitettu, onko suositus rivien kohdalle tai koko alalle. Jos lannoitus tehdään suosituksesta poikkeavalla tavalla, ota lannoitettavan pinta-alan muutokset huomioon lohkokohtaisia suosituksia laskiessasi.


Kastelu - vai perinteinen lannoitus
Muokkaa lannoitteet perustamisvaiheessa huolellisesti koko muokkauskerrokseen. Tämä edesauttaa laajan juuriston kehittymistä ensimmäisen kasvukauden aikana. Laaja ja tasapainoinen juuristo varmistaa kasvin talvehtimista ja kasvuun lähtöä seuraavana keväänä.
Vuotuislannoituksen voit tehdä pintalannoituksena rakeisilla lannoitteilla, mutta suositeltavampi lannoitustapa on kastelulannoitus. Kastelulannoituksella saat huomattavasti paremman lannoituksen hyötysuhteen verrattuna pintalannoitukseen rakeisilla lannoitteilla. Kastelulannoituksella voit ajoittaa lannoitusta kasvin kasvurytmin ja ravinnetarpeen mukaisesti.
HUOM! Älä sijoita rakeisia lannoitteita pistemäisesti kasvin lähelle (esim. muovin reiästä mansikkaruusukkeen tyvelle). Tämä voi aiheuttaa vioituksia ja kasvuston epätasaisuutta.

Maan omat typpivarat
Maan liukoisen typen määritys on helppo tehdä Typpilaukulla. Tällöin saat tulokset välittömästi käyttöösi. Maan liukoisen typen määrityksen voit myös tehdä lähettämällä näytteen Viljavuuspalveluun.
Keväällä ennen lannoitusta tehdyn määrityksen perusteella typpilannoitusta voi tarkentaa vähentämällä typpilannoitussuosituksesta sen osuuden, joka ylittää 20 kg N/ha. Esimerkiksi, jos maan liukoisen typen määritystulos on 35 kg N/ha, kevätlevityssuosituksesta vähennetään 15 kg N/ha (20 kg N/ha - 35kg N/ha = -15 kg N/ha).
Maan johtokyvyn mittaaminen


Viljavuusanalyysi luo perustan lannoitukseen, mutta erityisesti kastelulannoituksessa kannattaa käyttää "pikamittauksia" kasvukaudella. Kaikkien ravinteiden mittaaminen on työlästä, koska eri ravinteet vaativat erilaisia uuttoja. Tämän takia käyttökelpoisimpia ovat nitraatin ja johtokyvyn mittaaminen, jotka voidaan mitata samasta uutosta.
Maan johtokyky kuvaa maanesteeseen liuenneiden ravinteiden kokonaismäärää. Mittauksen perusteella voidaan saada karkea käsitys kasveille välittömästi käyttökelpoisten ravinteiden kokonaismäärästä, mutta ei ravinteiden suhteista. Mittaustulokseen vaikuttavat eniten nitraatti, kalium, sulfaatti ja kloori. Koska nitraatin voi määrittää helposti erikseen ja marjojen lannoitukseen ei käytetä kloridipohjaisia lannoitteita, mittauksen tulkintaa voidaan helposti tarkentaa. Farmitissa on tilattavissa pellolla tehtäviin pH- ja typpimittauksiin kehitetty Typpilaukku, johon on saatavilla myös johtokykymittari.

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja