Olet täällä

Punajuuri

 

 

Maanparannus

Tyypillisiä kasvien kasvua heikentäviä viljelymaan rakenteellisia ominaisuuksia ovat maan heikko vedenpidätyskyky, huono ilmavuus tai juurten kasvua rajoittava tiiviys. Näihin rakenteellisiin ominaisuuksiin voidaan vaikuttaa muun muassa oikeaoppisella muokkauksella ja riittävällä kasvinvuorotuksella.
Maaperän kemiallisten ominaisuuksien parantaminen tähtää lähinnä kasvien ravinteiden saannin turvaamiseen. Tärkein kemiallinen maanparannustoimi on kalkitus, jolla maaperän pH nostetaan tasolle, joka varmistaa kasveille hyvän ravinteiden saannin. Riittävä kalkitus edesauttaa myös hyvän peltomaan rakenteen ylläpitoa.

Maanparannukseen liittyviä linkkejä:

Kalkitusyhdistyksen sivuilta löytyy paljon asiaa happamuudesta ja kalkituksesta. Kalkitusoppaasta löydät ohjeita mm. kalkin levitykseen, sekä eri kasvien pH- ja kalkitussuosituksia.

Kalkkilaattori laskee kalkkimäärän sopivimman kalkin mukaan, kun olet teettänyt viljavuustutkimuksen ja tiedät tavoite pH:n.
Kalkitus

Vihannesten istutus ja kylvö

Vihannesten istutuksen tai kylvön yhteydessä voidaan tehdä "starttilannoitus", jolla nopeutetaan kasvin juuriston kasvua keväällä, kun maan lämpötila on alhainen. Starttilannoitus voidaan tehdä rakeisella lannoitteella tai nesteellä.

Pienirakeinen Starttiravinne sijoitetaan lannoitevantailla lähelle taimi- tai siemenriviä, käyttömäärä 40-60 kg/ha. Nestemäiseen starttilannoitukseen sopii Kemfos. Siemenestä kylvettäville kasveille tehdään 15-20 % liuos (15-20 kg/100 l vettä), jota annostellaan suuttimella 10-18 ml/rivimetri, noin 3 cm kylvöksen alle. Istutettaville taimille istutuksen yhteydessä annostelijalla istutuskuoppaan 2-3 % -liuosta (2-3 kg/100 l vettä) 50 ml/taimi. Kemfosin sekaan voidaan sekoittaa myös Phosfikia, jonka käyttömäärä istutuksen yhteydessä on 2-4 l/ha. Vastaava määrä (3-5 kg) Kemfosia vähennetään liuoksesta.  

Avomaan vihannesten kastelu

Vesi on kasvien kasvun kannalta yksi tärkeimmistä tekijöistä. Huolellinen ja riittävä kastelu turvaa kasvin ravinteiden saannin ja ehkäisee laatuvirheiden syntymistä. Vihannekset kuluttavat vettä jopa yli 10 mm päivässä, joten maan kosteuden seuranta on järkevää tehdä mittaamalla maan vesipitoisuutta mittalaitteella. Yleisimmin maan kosteuden mittaamiseen käytetään tensiometrejä, koska ne ovat edullisia ja toimivat hyvin hietamailla. Tensiometrin mittaustulokset on myös helppo tulkita. Alla olevan taulukon mukaan kastelun aloitus voidaan päättää kasvikohtaisesti.

Alipaine kPa (cbar)
Lanttu, parsa- ja ruusukaali 25
Kerä- ja lehtisalaatti 35
Sipuli, purjo 25
Kerä- ja kukkakaali 35
Porkkana, punajuuri 45
Avomaankurkku, kurpitsat 20

 

Maan kosteuden mittaamiseen voidaan käyttää myös maan tilavuuskosteutta mittaavia antureita. Tällöin mittausten tulkintaa varten tarvitaan kyseisen lohkon vedenpidätyskäyrä, jotta kastelun aloitusraja voidaan määrittää.

Kasvisten laatuvaatimukset  

Kotimaiset kasvikset ry on kerännyt sivuilleen monipuolista tietoa kasvisten laatuvaatimuksista, sekä kansallisista että EU:n määrittelemistä vaatimuksista:

Myös Eviran sivuilta löydät tietoa EU:n määrittelemistä kasvisten kauppanormeista:

Samankaltaista sisältöä