Olet täällä

Viljelytoimenpiteet

  • Lannoitteiden ja lannan sisältämä ammoniumtyppi hapettuessaan nitraatiksi muodostaa maahan happoja. Yksi kilo lannoitetyppeä vaatii neutraloituakseen keskimäärin kaksi kiloa kalkkia.
  • Kasvien ravinteiden otto hapattaa maata. Kasvit vaihtavat juuriensa pinnalta vetyioneja ravinnekationeihin. Näin maanesteen happamuutta aiheuttavien vetyionien määrä kasvaa ja pH laskee.
  • Korjatun sadon mukana maasta poistuu kalsiumia ja magnesiumia. Erityisen suuri Ca-tarve ja poistuma maasta on mm. perunalla ja juurikasveilla sekä säilörehunurmilla.
  • Runsas muokkaus ja erityisesti avokesannointi lisäävät huuhtoutumista ja edistävät happamoitumista.

Kostea ilmasto

Suomen talvi kerää maaperän kannalta sateet puolen vuoden jaksolle. Lumen sulaminen aiheuttaa lyhyellä jaksolla voimakkaan huuhtouman. Myös syksyn runsaat sateet huuhtovat maaperää voimakkaasti. Huuhtouma kuljettaa ravinteita ja emäksisiä ainesosia maa-hiukkasten mukana pelloilta pois sekä muokkauskerroksesta sen alapuolisiin maakerroksiin. Suomelle tyypilliset karkeat kivennäismaat ovat erityisen arkoja huuhtoumalle.

Hapan laskeuma

Ilmakehään siirtyy ihmisen sekä luonnon oman toiminnan johdosta happamoittavia aineita mm. fossiilisten polttoaineiden käytöstä, teollisuuden päästöistä, tulivuorten purkauksista, jne. Sateiden mukana maahan joutuva hapan laskeuma aiheuttaa n. 40 kg/ha kalkitustarpeen vuodessa.

Rannikkoseutujen sulfaattimaat

Jääkauden jälkeen maan kohoaminen on paljastanut runsaasti sulfidirikkiä sisältävää entistä merenpohjaa. Kun sitä kuivataan ja muokataan viljelykelpoiseksi, pääsee sulfidirikki kosketuksiin ilman kanssa. Sulfidi hapettuu sulfaatiksi, jolloin maaperä happamoituu voimakkaasti ja maahan vapautuu raskasmetalleja. Maasta tulee hapan sulfaattimaa, jonka pH voi olla hyvinkin alhainen, jopa alle 3.

Partner: 

Samankaltaista sisältöä