29.04.10

Perunarutto

Voimakas perunaruttosaastunta aiheuttaa merkittäviä sadonalennuksia erityisesti kosteina ja lämpiminä kesinä. Perunaruttoa aiheuttaa Phytopthora infestans -sieni.

Voimakas perunaruttosaastunta aiheuttaa merkittäviä sadonalennuksia erityisesti kosteina ja lämpiminä kesinä. Perunaruttoa aiheuttaa Phytopthora infestans -sieni.

Oireet:
Perunan lehtiin kehittyy tähtimäisiä ruskeita kuvioita, jotka muuttuvat pyöreiksi laikuiksi. Laikkujen alapinnoilla kasvaa vaaleata sienirihmastoa.
Lehtirutto voi tuhota kasvuston täydellisesti parissa viikossa. Rutto voi aiheuttaa oireita myös kasvin latvaan, jolloin latva ruskettuu ja kasvupiste kuolee. Varteen tauti voi aiheuttaa tummanruskeita kuoliolaikkuja.
Ruton saastuttamissa mukuloissa pinta on epätasainen ja päältä ruskea, sisältä malto on ruosteenruskea. Rutto tunkeutuu syvälle mukulaan tuhoten mukulan.

Vaikutukset satoon:
Perunaruttosaastunta heikentää satoa määrällisesti ja laadullisesti. Tauti tuhoaa lehtien solukkoa ja näin vähentää kasvien kasvua ja satoa. Ruttoiset mukulat ovat käyttökelvottomia ja lisäksi ne heikentävät perunoiden säilymistä varastossa.

Taudin leviäminen:
Perunarutto leviää siemenperunan mukana. Edellisvuodesta maahan jääneet saastuneet mukulat ovat pahin tartuntalähde.
Ruttosieni kasvaa perunan varren sisällä aiheuttamatta aluksi mitään oireita. Sitten sieni tunkeutuu ulos varren ilmaraoista, ja kostealla ja lämpimällä säällä tuottaa itiöitä, jotka leviävät viereisiin kasveihin sadepisaroiden ja tuulen välityksellä. Rutto leviää pellolla nopeasti etenkin kosteissa olosuhteissa.
Perunaruton itiöt voivat levitä myös jäteperunakasoista. Siksi jäteperunat on tuhottava, tai peitettävä, eikä niitä pidä jättää tartuntalähteeksi.

Maatartunta:
Perunaruton pariutumismuoto A2 levisi Eurooppaan 1980-luvulla Etelä-Amerikasta tuodun perunan mukana. Tätä ennen Euroopassa oli vain pariutumismuotoa A1.

A1- ja A2 -muotojen kohdatessa samassa kasvissa muodostuu munaitiöitä, jotka pystyvät säilymään maassa neljäkin vuotta, ja saastuttamaan perunaa maasta käsin. Perunarutosta on näin tullut myös maalevintäinen. Maatartuntainen ruttoepidemia alkaa aikaisin kasvukaudella, ja se saastuttaa yleensä alimmat lehdet ensimmäisenä.



Torjunta:
Ruttoa torjutaan käyttämällä tervettä siemenperunaa. Eri perunalajikkeiden rutonkestävyydessä on eroja. Matilda, Idole, Suvi, Timate, Kardal ja Vento ovat rutonkestäviä lajikkeita. Maahan jääneiden mukuloiden ei pidä antaa kasvattaa versoa, sillä mukulassa oleva rutto kasvaa ulos kehittyvän taimen mukana. Myös jäteperuna pitää hävittää. Munaitiöiden muodostuminen torjutaan pitämällä kasvusto terveenä. Jos ruttoa kuitenkin esiintyy lohkolla, ei siinä pidä viljellä perunaa 1-4 vuoteen, sillä maa on luultavasti saastunut munaitiöillä.

Varsiston mekaaninen ja kemiallinen tuhoaminen pysäyttää ruton etenemisen ja estää mukuloiden saastumisen. Kemiallinen rutontorjunta on välttämätöntä joka vuosi ammattimaisessa viljelyssä. Acrobat, Electis, Dithane, Tanos, Tattoo, Ranman ja Penncozeb ovat valmisteita perunaruton torjuntaan.

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja