Rikkakasveja on monia kymmeniä lajeja ja ne voidaan myös ryhmitellä monella eri tavalla. Niiden torjunnan kannalta tärkeintä on jako kestorikkakasveihin (nimitetään myös monivuotisiksi rikkakasveiksi tai juuririkkakasveiksi) ja kertarikkakasveihin ( puhutaan myös yksivuotisista ja talviannuelleista l. pikkutaimella talvehtivista lajeista).

Kestorikkakasvit

Nämä voidaan jakaa maanalaisten osien perusteella kahteen perusryhmään, juuri- ja juurakkorikkakasveihin.

Juuririkkakasveilla on vuodesta toiseen säilyvä osa on todella juuri. Nämä lajit saadaan yleensä melko hyvin pidettyä kurissa kyntämällä. Kyntösyvyyden tulee olla riittävä ja auroissa on oltava kunnolliset kuorimet. Monet näistä lajeista tuottavat runsaasti siemeniä ja ne vakiintuvat nopeasti ellei maata kynnetä. Tälläisia lajeja ovat mm. voikukka, rönsyleinikki, koiranputki, hierakat, nurmipuntarpää ja piikkiohdake.

Juurakkorikkakasvit -nimeä ei paljon käytetä, vaikka se kuvaisi parhaiten tärkeintä kestorikkakasviryhmää. Näillä on vuodesta toiseen säilyvä osa maavarsi, jossa on runsaasti kasvuunlähtö kykyisiä silmuja. Maavarresta käytetään yleensä nimeä juurakko, koska se maan sisässä näyttää paksulta juurelta. Tähän ryhmään kuuluvien rikkakasvien juurakot ovat torjunnan kannalta erilaisia ja ne voidaan jakaa kolmeen ryhmään seuraavasti:

• Ryhmä I: Juurakot sijaitsevat jankossa, mutta melko matalassa, alle 30 cm, syvyydessä. Nämä juurakot eivät pilkkoudu muokkauksessa ja kasvissa kulkeutuvilla tehoaineilla juurakot on helppo tuhota, kunhan ruiskutus tehdään oikeaan aikaan. Tähän ryhmään kuuluvia rikkakasveja ovat mm. ohdake ja pellolla kasvava järviruoko ( puhekielessä kaisla)

• Ryhmä II: Juurakot sijaitsevat hyvin syvällä ( leskenlehti n. 60 cm ja korte jopa 1,5 m syvyydessä) ja ovat useassa vaakasuorassa kerroksessa. Näiden torjunta on vaikeampaa, sillä valmisteita on hyvin vaikea saada kulkeutumaan syvimpiin juurakkokerroksiin. Peltokorteen juurakkoihin tehoavaa valmistetta ei vielä ole kehitetty.

• Ryhmä III: Juurakot ovat kokonaan tai osittain muokkauskerroksessa ja pilkkoutuvat maata muokattaessa pienemmiksi palasiksi. Tähän ryhmään kuuluvia lajeja on vaikeampi torjua, koska lähes kaikilla lajeilla osa juurakon palasista ei tee joka vuosi maanpäällistä versoa eikä lehtien kautta vaikuttavat valmisteet pääse kasveihin. Tähän ryhmään kuuluvat mm. seuraavat rikkakasvit: juolavehnä, peltovalvatti, vuohenputki, peltopähkämö, rikkanenätti, minttu, ketohanhikki ja huopaohdake. Näistä lajeista rönsyleinikki ja ketohanhikki leviävät myös maanpäällisistä rönsyistä.

Rikkakasvien tunnistuskuvat