Olet täällä

Syysvehnän Kasvuohjelma

Syysvehnä on erinomainen viljelykiertokasvi viljatiloille. Se tasoittaa työhuippuja sekä parantaa maan rakennetta. Syysvehnälajikkeen Kasvuohjelmia ovat Skagen ja  UrhoBOR

Yleiset viljelyedellytykset

Syysvehnän viljelyssä on erityistä huomiota kiinnitettävä riittävän valkuaistason saavuttamiseen. Onnistuessaan syysvehnän hehtaarisato voi nousta jopa yli 8000 kilon ja tällöin ympäristötuen typpirajat saattavat vaikeuttaa riittävään valkuaistasoon pääsemistä. Kasvukausi vaikuttaa osaltaan valkuaistasoihin, mutta myös viljelytekniikalla on mahdollista nostaa valkuaispitoisuutta.

Lisätyppilannoitusta on tarpeen antaa tähkän tultua näkyviin, kun:
 • kasvusto on arvioitua rehevämpi
 • kasvukauden alku on ollut sateinen (yli 100 mm)
 • kevätlannoitus on ollut aiottua alhaisempi
 • lajike on myöhäinen ja satoisa
 • pellossa on paljon vanhaa olkea
 • pelto on suorakylvetty, jolloin maa on kylmempi
 • lohko on yleensä poutiva, mutta kyseisenä kasvukautena se kasvaa hyvin

Lajikkeiden välillä on suuria kasvuaikaeroja, mikä auttaa korjuukauden suunnittelussa. Aikaiset lajikkeet tuleentuvat jo ennen kevätviljoja, mutta satoisimmat korjataan vasta elokuun loppupuolella. Syysvehnän kylvö voidaan aloittaa elokuun lopulla ja jatkaa syyskuun 20. päivän tienoille asti. Lämpiminä syksyinä kylvöä kannattaa viivyttää syyskuulle, jotta vältytään kahukärpäsen ja viirukaskaan vioituksilta. Syysvehnän tavoitetiheys on 500 orasta neliölle, mutta syyskuun kylvöille siemenmäärää kannattaa lisätä 10 %/viikko.

Syksyn typpilannoitusmäärä on 20–30 kg/ha. Fosfori-, kalium- ja hivenlannoitus tehdään viljavuustutkimuksen perusteella. Kevään lannoitus kannattaa tehdä heti, kun pellon pinta kantaa, jotta kasvu käynnistyy kevätkosteiden aikana. Satoisien lajikkeiden kevätlannoitus tulee jakaa useampaan osaan, jotta valkuaista saadaan riittävästi. Kasvukauden lannoitteena käytetään typpi- ja rikkipitoisia tuotteita kuten Suomensalpietaria.  Jos tarvitaan myös fosforia, kaliumia tai hiveniä, voidaan valita sopiva YaraMila tai Tilan oma Y -lannoite.

Syysvehnän kasvinsuojelu

Syysvehnän siemen pitää aina peitata siemenlevintäisten tautien, kuten lumihomeen torjumiseksi. Kestorikkakasvien torjunta on tarpeen tehdä jo syksyllä, sillä esimerkiksi juolavehnä leviää nopeasti vehnäkasvustossa, jonka varjostavuus on heikko. Huolellinen rikkakasvitorjunta varmistaa laadukkaan sadon ja helpon korjuun myös kosteina syksyinä.

Kasvitautien torjunta on syytä tehdä huolellisesti tarpeen mukaan. Lumihomeen torjunta syksyllä on tarpeen hyvän lopputuloksen varmistamiseksi. Jos vehnä on kylvetty kevytmuokattuun maahan tai suorakylvönä,voi tautitorjunta olla tarpeen jo keväällä rikkakasviruiskutuksen yhteydessä. Vehnän tähkän suojaaminen kasvitaudeilta on tärkeää, joten viimeinen ruiskutus tulee ajoittaa juuri ennen kukintaa. Tarkkuutta vehnän tautitorjuntaan saa käyttämällä Farmitin Kasvitautiennustetta torjuntatarpeen ja ajoituksen määrittelyyn. Rehevissä kasvustoissa vehnän laontorjunta voidaan hoitaa tautitorjunnan yhteydessä (T1–T2) ja erittäin rehevissä kasvuissa se voidaan tehdä jaettuna. Tuholaisten ilmaantumista vehnäpelloille tulee seurata kukintaan asti.

Otsikko: 

Samankaltaista sisältöä