Olet täällä

Murskeviljan viljely

Kotieläintiloilla oman pellon tuotto ja sen tuotteiden käyttö eläinten ruokinnassa vaikuttaa kotieläintuotannon kustannuksiin. Rehuviljan korjuu tuoreena on erittäin kilpailukykyinen vaihtoehto normaaliin viljankuivaukseen verrattuna, eikä korjuumenetelmä aseta rajoituksia viljan käyttöön ruokinnassa. Tuoreena korjattava kasvusto antaa myös mahdollisuuden joihinkin viljelyteknisiin muutoksiin, joten säilöntätapa voidaan huomioida jo viljelysuunnittelun yhteydessä. Murskeviljaksi soveltuvat kaikki rehuviljat, mutta erityisesti ohra ja kaura. Myös seoskasvustoja voidaan säilöä murskesäilönnällä.

Valitse satoisa lajike

Kuivattavaa viljaa aikaisempi puinti-aika mahdollistaa sato-ominaisuuksiltaan hyvien myöhäisten lajikkeiden käytön, koska tuleentumisvaiheen savuttaminen ei ole yhtä kriittistä kuin kuivattavaksi korjattavalla viljalla. Lajikkeiden ominaisuuksien kehittymisestä ja oikean lajikkeen valinnasta saa hyvää tietoa vuosittain julkaistavista lajikekokeiden tuloksista.

Seoskasvustot

Koska vilja puidaan murskesäilönnässä aikaisin, ei eri lajien väliset vähäiset tuleentumiserot haittaa kasvuston korjuuta. Kylvämällä sekaisin eri viljalajeja saadaan pellosta esim. enemmän energiaa tai pystytään muutoin täydentämään eri viljojen ominaisuuksia ruokinnassa. Esimerkiksi vehnän käyttö kauran kanssa lisää seoksen energia-arvoa ja sulavuutta. Myös valkuaisen saantia voidaan lisätä mm. kauran ja herneen seoskasvustolla. 

Huolehdi pellon peruskunnosta

Koska sato-odotukset voidaan asettaa korkeaksi, kannattaa lohkojen peruskuntoon (vesitalous, pH, ravinnetila) kiinnittää erityistä huomiota. Myös typpilannoitusta voidaan satotason mukaan tarvittaessa lisätä. Siemenmäärän suurentaminen normaalista ei yleensä vaikuta satotasoon vaan voi lisätä lakoutumisriskiä, eli siemenen määrää ei kannata lisätä, paitsi poudanaroilla peltolohkoilla.

Torju rikat, taudit ja lakoontuminen

Kasvitautien torjunnalla saadaan yleensä kiistaton laatu- ja satolisä viljalla, joten tautientorjuntaa kannattaa käyttää, jotta koko sadontuottopotentiaali tulisi hyödynnettyä. Myös rikkojen torjunta täytyy muistaa, sillä rikat vievät viljalta ravinteita ja kasvutilaa. Puitaessa viljan joukkoon tulevista rikkasiemenistä ei myöskään kerry yhtään rehuyksiköitä ja ne leviävät kulkeutuessaan ruuansulatuksen läpi sonnan mukana edelleen uusille kasvupaikoille. Lakoontuminen kannattaa myös estää kasvunsääteiden käytöllä varsinkin jos käytetään karjanlantaa tai normaalia runsaampaa typpilannoitusta.

Murskeviljan korjuu, säilöntä ja varastointi

Puinti
Keltatuleentuneessa kasvustossa, kosteuden ollessa 30 - 40 % jyvät ovat täystuleentuneeseen kasvustoon verrattuna pehmeitä, minkä vuoksi puimurin säätöihin kannattaa kiinnittää huomiota, erityisesti jos rehu käytetään yksimahaisten ruokintaan. Puintiväli ja kelanopeus tulisi mitoittaa siten, että jyvät irtoavat rikkoontumatta. Tämä sen vuoksi, että jyvien murskaantuminen puimurissa voi lisätä kohlin ja seulastotappioita ja viljan roskaisuutta. Sängen pituutta lisäämällä ja pitämällä seulasto auki ja tuuli isolla saadaan tehostettua puintia.

Säilöntä ja varastointi
Puinnin jälkeen jyvät pitää murskata valssimyllyllä ja huolehtia siitä, että jyvät rikkoontuvat. Murskaus voidaan tehdä joko pellolla tai siilon täytön yhteydessä. Koska vilja on kosteaa, on tärkeää saada se säilöttyä mahdollisimman nopeasti heti puinnin jälkeen.

Säilöntä perustuu samoihin periaatteisiin kuin nurmisäilörehunkin säilöntä, eli hapettomuuteen, happamuuteen ja maitohappokäymiseen. Puhdas maitohappokäyminen varmistetaan alentamalla rehun pH AIV säilöntäaineilla. Säilöntäaineeksi suositellaan AIV 2 Plussaa, mutta myös muita muurahaishappopohjaisia AIV-tuotteita voi käyttää. Säilntäaineen käyttömäärä on 3 - 5 l/t.  Jos seoksessa on hernettä käytetään 1l/t suurempaa annostusta. Säilöntäaine on helpointa lisätä murskauksen yhteydessä ja tarvittaessa rehumassan pinta voidaan käsitellä laimentamattomalla säilöntäaineella pintahomehtumisen estämiseksi. 

AIV:n käyttömäärä murskesäilönnässä

Viljan kosteus-%     Annostus l/t
25-30 5
30-35    4
35-45    3

Jos murskeviljan kosteus on alle 25% suositellaan Propcorn Plus -tuotetta.

Viljan kosteus, %* Annostus l/t
15 6,5
20 11
25 13

* Jokaista ylimenevää % kohden annostusta lisätään 0,5-0,6 l/rehutonni.

 

Murskevilja voidaan säilöä aumaan, torniin, laakasiiloon, ”makkaramuoviin” tai jopa pyöröpaaleihin. Siilon ja auman täytössä on tärkeää muistaa riittävä tiivistäminen ja painottaminen. Varastotilan mitoituksessa tulee ottaa huomioon rehun kulutus niin, että murskeviljaa kuluu siilosta vähintään 2 cm päivässä. Näin rehu säilyy raikkaana ja maittavana myös lämpimänä vuodenaikana. Ruokinta kannattaa aloittaa vasta pari kolme viikkoa säilönnän jälkeen, jotta viljan käyminen ehtii tasoittua.  

Kokojyväsäilöntä

Kokojyväsäilöntä perustuu säilöntäaineen kykyyn estää homeiden ja haitallisten bakteerien kasvu suhteellisen kuivissa oloissa puidussa jyvämassassa. Kosteissa olosuhteissa säilöntäaineen käyttömäärä nousee helposti korkeaksi, jolloin menetelmän taloudellinen kannattavuus heikkenee. Parhaiten säilöntäaineeksi soveltuu propionihappo, joka lisätään käsittelemättömään jyvämassaan puinnin yhteydessä tai siiloon tai muuhun varastopaikkaan laitettaessa.

Pui jyväsäilöttävä vilja mahdollisimman kuivana. Jos vilja on kosteaa tai säilöntäaika pitkä, säilöntäkustannukset lisääntyvät.

Propcorn Plussan annostelu määräytyy säilöttävän viljan kosteuden mukaan. Jokaista yli menevää prosenttiyksikköä kohti annostusta lisätään 0,5-0,6 l/rehutonni. Jos viljan kosteus on esimerkiksi 21 %, Propcorn Plussan käyttömäärä on 8,6 l/rehutonni. Lisää annostelua, mikäli vilja on hehtolitrapainoltaan kevyttä tai sisältää vihreitä jyviä.

Propcorn Plussan käyttömäärä

Viljan kosteus-%     Propcorn Plus, l/t
15 5,3
20 8,0
25  10,6
30 13,2
35  15,8
40 18,5

  Hyvän säilöntätuloksen varmistamiseksi ja homehtumisen estämiseksi on erityisen tärkeää, että säilöntäaine levittyy tasaisesti koko säilöttävään viljaerään. Tasaisen annostelun varmistat käyttämällä esim. hapotinlaitetta, joka suihkuttaa säilöntäaineen riittävän pitkän (mielellään yli 6 m) ruuvikuljettimen syöttöpäähän.

Jos vilja alkaa lämmetä säilönnän aikana, säilöntäainekäsittely on uusittava. Käsitelty vilja voidaan varastoida siiloon, laariin tai muovin päälle lattialle. Viljaa ei tarvitse peittää eikä painottaa ja se on valmista käyttöön heti säilöntäaineen lisäyksen jälkeen.

Urea-säilöntä

Viljan Urea-säilönnässä rehuun muodostuu ammoniakkia, joka estää homeiden kasvua.

Pui vilja mahdollisimman kuivana, sillä Urean annostelutarve lisääntyy kosteuden noustessa. Sopiva Urea-määrä on 2-2,5 % viljan painosta, kostealle viljalle 3 % viljan painosta.

Valmista Ureasta 40-prosenttinen liuos (esim. 40 kg Ureaa + 60 l vettä; tästä määrästä saadaan 91 litraa valmista liuosta). Käytä liuosta 50-70 litraa viljatonnille. Muista liuosta valmistaessasi, että Urea on aina lisättävä veteen - ei päinvastoin. Levitä Urea-liuos viljaan hapotinlaitteella, pumppuhapottimella tai letkulla suoraan ruuvikuljettimen syöttöpäähän. Urealla säilötty vilja voidan varastoida suursäkeissä, kasassa lattialla tai laareissa. Viljaa ei tarvitse peittää.

Samankaltaista sisältöä