Olet täällä

Kuivaherneen Kasvuohjelma

Herne on hyvä valkuaisrehu kotieläimille. Se sisältää noin 22 % proteiinia, joten herneestä saa laadukkaan kotoisen valkuaistäydennykseen eläinten rehuihin.

Normaali herneen kylvösyvyys on 5 cm, mutta kylvää voidaan maan kosteudesta riippuen 3-7 cm:iin. Herneen kylvösiemenmäärä on 255-450 kg/ha. Kylvön jälkeen hernemaa on jyrättävä. Jyräyksen tarkoituksena on siementen itämisen varmistaminen ja maan pinnan tasoittaminen puinnin helpottamiseksi. Jyrä hajottaa suurimmat multakokkareet ja painaa pienet irtokivet maahan. Jyräys on tehtävä ennen herneiden taimettumista, ei kuitenkaan aivan taimien pintaan tulovaiheessa. Herne voidaan kylvää aikaisin, sillä se ei ole hallanarka. Herne vaatii hyvärakenteisen hyvin ojitetun maan koska se on arka liialle vedelle. Suorakylvö on herneelle riski. Herneen kasvuaika on noin 96 vuorokautta.

Herne tarvitsee starttityppeä 30-50 kg/ha maan multavuuden mukaan. Fosforin tarve on 0-50 kg/ha ympäristötuen ehdot huomioiden ja kaliumin tarve 0-90 kg/ha. Karjanlanta on annettava jo esikasville; herneelle sitä ei enää saa käyttää.

Hernekääriäisen torjunnan ajoitus ja tarve arvioidaan feromonipyydysten avulla. Ohjeellinen torjunnan kynnysarvo ruokaherneen tuotannossa on 50-100 kääriäistä/pyydys. Tällaisen hernekääriäisen esiintymishuipun jälkeen voidaan torjunta-ajankohdan arvioida olevan 8-12 vrk:n kuluttua. Oikea ruiskutusajankohta on heti, kun toukat ovat kuoriutuneet munista, mutta eivät ole vielä ehtineet kaivautua palkoihin.

Hernekirvat saattavat vaivata lämpiminä kesinä palkojen muodostumisvaiheessa. Mikäli tässä vaiheessa löytyy 5 kirvaa latvaa kohden, on torjunta tarpeen, mikäli kirvojen luontaisia vihollisia ei esiinny riittävästi. Laikkutauteja, jotka vioittavat palon ulkonäköä kosteissa oloissa voidaan torjua peittauksella ja viljelykierrolla.

Kuivan herneen puinti aloitetaan heti kun palot ja varret ovat riittävän kuivia kulkeakseen puimurin koneistossa sitä tukkimatta. Siementen sopiva puintikosteus on 20-25 %. Alle 20-prosenttiset siemenet rikkoutuvat helposti. Herne tulee kuivata hitaasti. Kylmäilmakuivaus on suositeltavaa. Liian nopea kuivaus rikkoo herneen kuoren. Herne kuivataan vähintään 16 prosentin kosteuteen.

Herne rehuna

Suomalaisissa kokeissa on tutkittu herneen soveltuvuutta sikojen vilja-soijaruokintaan hyvin tuloksin. Kotimaisten hernelajikkeiden ei ole todettu sisältävän haitallisessa määrin skatolia, joten lajikkeen valinnan voi tehdä viljelyominaisuuksien mukaan.

Ruokinnan suunnittelussa kannattaa huomioida herneen valkuaispitoisuus, joka saattaa jonkin verran vaihdella lajikkeesta riippuen. Herneen maittavuus on hyvä, eikä sillä ole havaittu olevan epäedullisia vaikutuksia lihan laatuun. Herneen osuus ruokinnassa voi sioilla olla 20-35 %, eli sillä voidaan korvata esimerkiksi noin puolet soijarouheen valkuaisesta. Jos herneen osuus on yli 25 %, kannattaa aminohappotäydennykseen kiinnittää huomiota etenkin metioniinin ja tryptofaanin osalta. 

Herneen on todettu soveltuvan myös siipikarjan rehuksi (sekä munivat kanat että broilerit). Broilereilla jopa 45 % soijasta on korvattu herneellä ilman kasvutulosten heikkenemistä. Munivilla kanoilla on kokeiltu 30 % korvaustasoa ilman munintatuloksen heikkenemistä. Kuten sioillakin, herneen käyttö edellyttää kuitenkin aminohappotäydennystä (lysiini, metioniini ja treoniini).

Kuivaherneen kasvinsuojelusuositus

Peittaus

Tirama ( 250 g/ 100 kg siementä )

Rikkakasvien torjunta

Puolilehdettömät peltohernelajikkeet
Senkor ( 0,3- 0,4 kg/ ha )

Tuholaisten torjunta

Taimivaiheessa

Hernekärsäkäs
Fastac 50  ( 0,4- 0,6 l/ ha )

Kukinta- kukinnan päättyminen, ennusteen mukaan

Hernekääriäinen, herneripsiäinen, hernekirva
Mavrik ( 0,2 l/ ha ) tai Fastac 50 ( 0,4- 0,6 l/ ha )

Juolavehnän torjunta

Agil ( 1- 1,5 l/ ha )

Korjuun jälkeen Pellon Glyfoneste 101 ( 4 l/ ha tai 3 l/ ha + Superkiinnite Plus 0,5 l/ ha )

Hukkakauran torjunta

Agil ( 0,6- 0,8 l/ ha )

Otsikko: 

Samankaltaista sisältöä