Kevätvehnän lannoitus

Laadukas myllyvehnäsato vaatii tasapainoisen lannoituksen. 5000 kilon vehnäsadossa (valkuainen 13 %), jyvä- ja olkisatoon sitoutuu typpeä 120 kg, fosforia 25 kg ja kaliumia 77 kiloa/ha kasvukauden aikana.

Lohkon viljavuuden ja satotavoitteen mukaan suunniteltu lannoitus luo hyvän lähtökohdan kevätvehnän viljelyyn. Vehnän valkuaisen muodostumiseen tarvitaan typen ja rikin ohella myös muitakin ravinteita. Riittävän valkuaisen muodostuminen on usean eri ravinteen yhteispeliä. Tasapainoisella lannoituksella saadaan parhaiten hyödynnettyä lajikkeiden sato- ja laatupotentiaali. Kun maan pH on noin 6,5, useimpien ravinteiden saatavuus ja käyttökelpoisuus on parhaimmillaan

Lannoitus keväällä

Satoisien kevätvehnien lannoitus kannattaa aina jakaa. Yara Kotkaniemen koetulosten perusteella hyväkuntoisilla lohkoilla lannoitus ollut kannattavaa nostaa ainakin ympäristökorvauksen ylärajaan asti. Aina sekään ei riitä vaaditun valkuaistason saamiseksi.

Kylvölannoituksella varmistetaan rehevä kasvusto, joka pystyy hyödyntämään myös kasvukauden aikaisen lisälannoituksen. On tärkeää saada riittävä verso- ja jyvälukumäärä kehittymään kasvukauden alusta alkaen. Liian matala kylvölannoitus on riski kuivina keväinä. Harvaksi jäänyt kasvusto ei anna kunnon satoa, vaikka lisälannoituksesta huolehdittaisiin.

Rehuvehnän viljelyssä voidaan panostaa lähinnä satotasoon ja silloin koko lannoituksen painottaminen kasvukauden alkuun on perustelua. Aikaisella lisälannoituksella päästään samaan lopputulokseen sadossa kuin kertalannoituksella keväällä.

Myllyvehnällä yli 100 kilon typpilannoitusmäärät kannattaa jakaa siten, että kylvölannoituksessa käytetään lohkon viljavuuteen suunniteltu YaraMila -lannoite, josta tulee kaikki kasvin tarvitsema fosfori- ja kaliumlannoitus sekä rikkiä ja hiveniä.

Kasvukaudenaikainen lisälannoitus

Kasvukauden aikainen lisälannoitus mitoitetaan arvioidun satotason ja laatutavoitteiden mukaan. Rehevät, hyvässä kasvussa olevat kasvustot tarvitsevat lisätyppeä ja -rikkiä. Mitä pidempi kasvuaika lajikkeella on, sitä enemmän se hyötyy kasvukaudenaikaisesta lisälannoituksesta. Lisätypen käyttö tehostuu, jos myös rikkiä ja muita ravinteita on riittävästi kasvin käytettävissä. Vehnä tarvitsee 1 kilon rikkiä 7 typpikiloa kohden.

Pensomisvaiheesta tähkimisen alkuun annetulla lisätypellä vaikutetaan pääosin sadon määrään. Tähkävaiheesta - maitotuleentumisvaiheeseen tehty typpilannoitus puolestaan lisää jyvien valkuaispitoisuutta. Lisälannoitukseen sopivia tuotteita.

Satoisan myllyvehnän lannoituksen 6250 kilon sadolle voi jakaa esimerkiksi näin: 100 kg typpeä YaraMila lannoitteena kylvön yhteydessä + 30 kg korrenkasvuvaiheessa + 35 kg kukinnan jälkeen YaraBelana.

Hivenlannoitus

Mailla, joiden pH on luokassa hyvä tai parempi, on syytä varmistaa hivenravinteiden riittävyys. Kevätvehnän hivenlannoitus voidaan hoitaa käyttämällä kylvölannoituksessa hiveniä sisältävää lannoitetta.

YaraVita - lehtilannoitteilla voi helposti varmistaa hivenravinteiden riittävyyden kasvukaudella. Ne voi ruiskuttaa yhdessä useiden torjunta-aineiden kanssa. Kasvin riittävä hivenravinteiden saanti mahdollistaa myös muiden ravinteiden täysipainoisen hyödyntämisen.

Vehnien ravinnepuutteet ovat olleet yleisiä Yara Megalab kasvianalyysin tulosten perusteella. Ravinnepuutosten oireisiin voi tutustua Yara CheckIT applikaation avulla.

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja