Olet täällä

Kasvilajikkeiden jalostus

Kasvinjalostuksella parannetaan niin sadon määrää kuin laatuakin, ja samalla vähennetään tuotannon riskejä, kuten laatutappiota, talvehtimisvaurioita ja satovahinkoja. Kasvinjalostuksen sadon arvoa nostava vaikutus on noin 1 % vuodessa. Pitkällä aikavälillä jalostusta voidaan pitää tärkeimpänä yksittäisenä sadon arvon nostajana. Jalostus luo vuosi vuodelta kumulatiivisesti kertyvää lisätuottoa sadolle.

Viljelijälle kasvinjalostuksen tuotekehitystyö näkyy uusina lajikkeina. Niiden tuoma hyöty voidaan mitata suoraan euroissa korkeamman sadon tuomana lisätuottona tai esimerkiksi paremman taudinkestävyyden myötä saatavina kustannussäästöinä.

Uuden lajikkeen jalostus on pitkä prosessi; risteytyksestä lajikkeen markkinoille tulo kestää 10-15 vuotta lajista riippuen. Jalostustyö on tulevaisuuteen suuntautuvaa tuotekehitystyötä, jossa ensiarvoisen tärkeää on tuntea viljelijöiden ja satoa käyttävän teollisuuden tulevat lajiketarpeet. Nykyään lajikkeet jalostetaan juuri tiettyä käyttötarkoitusta varten tietyille ilmastoalueille sopiviksi.

Uuden lajikkeen tulee olla ominaisuuksiensa perusteella parannus olemassa olevaan lajikevalikoimaan ja sen tulee soveltua viljelyolosuhteisiimme. Lajikkeen tulee myös erottua muista lajikkeista, olla yhtenäinen ja ominaisuuksiltaan pysyvä, jotta se voidaan hyväksyä kasvilajikeluetteloon.

Kasvilajikelautakunta julkaisee vuosittain luettelon hyväksymistään kasvilajikkeista. Näistä lajikkeista on mahdollista tuottaa sertifioitua siementä. Kansallinen kasvilajikeluettelo on saatavissa Eviran internetsivuilla.

Samankaltaista sisältöä