Olet täällä

Säilörehunurmen lannoitus

Säilörehunurmen lannoituksessa lähtökohta tulee olla tasapainoinen tarpeen mukainen lannoitus. Tarpeen määrittelee parhaiten viljavuustutkimus, jonka perusteella tulee fosfori-  kalium- ja rikkilannoitussuositukset. Viljavuustutkimuksen yhteydessä kannattaa analysoida myös hivenet, esimerkiksi nurmipaketti, johon kuuluu kupari, sinkki, mangaani ja natrium. Typen käyttöä säätelee ympäristötuki ja nitraattidirektiivi. Fosforilannoituksessa voi hyödyntää viiden vuoden tasausmahdollisuutta esimerkiksi antamalla useamman vuoden fosforimäärä kerralla perustamisen yhteydessä. Kaliumlannoituksen tarkentamiseen hyödyllistä tietoa saa myös säilörehun kaliumpitoisuudesta ja tarvittaessa maan reservikalium määrityksestä.

 

Kevätlannoitus

Kevätlannoitus tulee tehdä riittävän aikaisin, jottei menetetä alkukesän nurmen erittäin suurta luontaista kasvupotentiaalia. Sadonmuodostuksen  kannalta typen tärkeimpiä tehtäviä ovat lehtivihreän muodostuminen ja sitä kautta yhteyttäminen, valkuaisen muodostuminen ja entsyymien toiminta.

Keväällä annettu fosfori varmistaa juuriston kehittymisen ja sitä kautta kasvin ravinteiden oton ja jälkikasvukyvyn myöhemmin kesällä. Fosfori vaikuttaa myös keskeisesti kasvin energian saantiin. Erityistä huomioita tulee kiinnittää riittävään fosforilannoituksen punaisen viljavuusleiman nurmilohkoilla.

Kalium ja rikki ovat myös tärkeitä kasvin kasvuun vaikuttavia ravinteita, sillä ne ovat välttämättömiä kasvin elintoimintoja ohjaavien entsyymien toiminnassa. Kalium vaikuttaa lisäksi nestetasapainoon ja sitä kautta ravinteiden liikkumiseen kasvissa. Rikki puolestaan mahdollistaa muun muassa typen hyväksikäytön valkuaisen muodostamisessa. 

 

Kevätlannoituksen lähtökohtana kannattaakin olla suosituksen mukainen typpilannoitus 100 kg/ha ja viljavuustutkimukseen perustuva fosforin ja kaliumin määrä annettuna sopivana NPKS lannoitteena.

 

Kesä ja syyslannoitus

Tavoiteltaessa hyviä satoja myös toisen sadon lannoittamiseen on syytä kiinnittää huomiota ihan samalla tavoin kuin ensimmäiseenkin satoon. Kesälannoitus on hyvä tehdä välittömästi ensimmäisen rehunkorjuun jälkeen, jolloin maassa on vielä kosteutta. Kolmen nurmisadon korjaaminen on mahdollista aina Pohjois-Pohjanmaalla asti.

Kesälannoituksissakaan suosituksen mukaisista typpitasoista ei kannata tinkiä. Korjattaessa kolme satoa, toisen sadon typpimäärää voi siirtää kolmannelle sadolle. Tasapainoinen lannoitus varmistaa nurmen talvehtimisen. Erityisen tärkeää toisen ja kolmannen sadon osalta on typen lisäksi riittävä kaliumlannoitus.

 

Karjanlannan käyttö

Karjanlannan suositeltavin käyttöajankohta on kesälannoitus, mutta sitä voidaan käyttää myös kevätlannoituksessa. Karjanlannassa on runsaasti kaliumia, joten sen määrään on syytä kiinnittää huomiota. Fosforia karjanlannasta tulee maksimissaankin vain reilut 20 kg/ha, joten fosforitäydennys on tarpeen fosforileimaltaan punaisilla lohkoilla. Typpeä lannasta tulee normaaleilla käyttömäärillä noin 50 kg/ha, eli vain puolet nurmen typpilannoitussuosituksesta. Tämän vuoksi lanta tulee aina täydentää typpilannoituksella.

 

Käyttöajankohdasta riippumatta, lannan levitys tulee tehdä tasaisesti ja mieluummin sijoitettuna. Sijoitus parantaa myös ravinteiden hyväksikäyttöä.

Hivenlannoitus

Hivenravinteiden puutos alentaa satoa ja vaikuttaa nurmen hivenpitoisuuksiin. Ensisijaisesti hivenlannoitus kannattaa ajoittaa nurmen perustamisen yhteyteen, mutta sen voi tehdä myös nurmivuonna pintalevityksenä. Kerralla annettavan hivenlannoituksen vaikutus kestää 3-5 vuotta, eli noin nurmikierron ajan. Jos pellon pH on luokassa hyvä tai parempi, hivenlannoitus kannattaa toteuttaa vuosittain rakeisilla hivenpitoisilla lannoitteilla.

 

Lue lisää: ympäristötuen mukainen lannoitus, ravinteiden merkitys

 

Samankaltaista sisältöä