Huolellinen perustaminen on erittäin tärkeä vaihe, sillä se määrittää pitkälti tulevan nurmikierron onnistumisen. Nurmea perustettaessa on aina huolehdittava pellon peruskunnostuksesta, hivenlannoituksesta ja kalkituksesta.

Hivenlannoitus ja kalkitus tehdään viljavuustutkimuksen perusteella. Muita peruskunnostuksen toimenpiteitä ovat ojituksen kunnon ja pinnanmuotojen tarkistaminen. Tasainen oikein viettävä pelto ja toimiva ojitus vie veden oikeisiin paikkoihin ja toisaalta mahdollistaa nurmen korjuun tehokkaasti ilman maan joutumista rehun sekaan.
Kestorikkakasvien torjunta on tehtävä ennen uuden nurmen perustamista. Näin uusi nurmi saa puhtaan kasvualustan.

Nurmen perustaminen keväällä suojaviljaan

Nurmi kylvetään suojakasvin kylvölannoituksen yhteydessä tai heti sen jälkeen 2–3 cm:n tasasyvyyteen. Suojakasvien pitää olla aikaisia, vahvakortisia viljalajikkeita; kylvötiheyden tulee olla 350 kpl/m2 eli noin 150 kg/ha. Suojaviljan siemeneksi kannattaa valita peitattu siemen. Nurmen siemeneksi sopivat joko valmiit seokset tai omat sekoitukset (20–30 kg/ha).

Tasaisen orastumisen varmistamiseksi pelto kannattaa jyrätä ennen kylvöä tai sen jälkeen. Jotta nurmen oras saa parhaan mahdollisen kasvuun lähdön, suojaviljan rikkakasvit on syytä torjua huolella. Myös laontorjunta kannattaa tehdä, sillä nurmikasvuston aukkoisuus johtuu usein suojakasvin lakoutumisesta. Tautientorjunta varmistaa suojakasvista korjattavan sadon laadun. Suojakasvi on korjattava riittävän aikaisin esimerkiksi kokoviljasäilörehuksi taikinatuleentumisvaiheessa tai murskeviljaksi, jotta nurmen oraalle jää aikaa vahvistua talven varalle.

Viljan puinnin jälkeen oljet on korjattava heti pois. Jos vilja on lakoutunut, kannattaa lakopaikkoihin tehdä paikkauskylvö. Nurmen siemen itää hitaasti ja siemen on kaukana lannoiterivistä. Nopeasti orastuva suojakasvi ehtii käyttää ravinteet ennen nurmen orasta. Niinpä oraan elvytyslannoitus vahvistaa sitä ja parantaa seuraavan vuoden satoa. Elvytyslannoituksen voi tehdä pintalannoituksena suojakasvin orastumisen jälkeen tai syyskesällä suojakasvin korjuun jälkeen. Elvytyslannoituksessa annettavan typen tulee sisältyä ympäristötuen ehtoihin.

Nurmen perustaminen kesällä

Nurmen perustaminen kesällä on yleistynyt. Vanhan nurmen kevätsato ja mahdollisesti myös kesäsato voidaan korjata tätä ennen talteen. Kevätsadolle ja mahdolliselle toiselle sadolle annetaan korjuutavan mukainen typpilannoitus ja fosforia fosforitaulukon mukaan. Kesällä pellot kantavat paremmin ja peruskunnostukseen jää enemmän aikaa. Myös karjanlanta pystytään kesäperustamisessa hyödyntämään tehokkaasti.

Tavoitteena on saada aikaan riittävän vahva, hyvin talvehtiva nurmen oras, josta saa hyvän sadon jo ensimmäisenä satovuonna. Nurmen siemen kylvetään heinäkuun loppupuolella tai elokuussa 2–3 cm:n syvyyteen. Tasaisen orastumisen varmistamiseksi pelto kannattaa jyrätä ennen kylvöä tai sen jälkeen. Mikäli rikkakasveja on runsaasti, ne kannattaa torjua, kun nurmen oras on riittävästi vahvistunut.