Olet täällä

Näin teet analyysin

Karkearakenne, kerroksellisuus

Maalaji ja kivisyys selviävät jo kuoppaa kaivettaessa. Maalajit jaetaan yleensä ryhmiin niiden määräävän hiukkaskoon mukaan. Maalajit eroavat oleellisesti toisistaan maan viljelyominaisuuksien, esimerkiksi vedenpidätyskyvyn, suhteen. Lohkosta teetetty viljavuusanalyysi kertoo maalajin. Maanäytteistä voidaan määrittää myös raekokokoostumus.

Maalajin voit selvittää myös kierityskokeen avulla: kieritä nokare maata kämmenellä nauhaksi. Nauhan katketessa mittaa sen paksuus. Hiue-, hiesu- ja aitosavesta saadaan läpimitaltaan alle 1,5 mm:n nauhoja, hiuemaasta noin 2 mm:n nauhoja ja hiesusta 3 - 4 mm:n nauhoja. Multavasta maasta ei saa ohutta nauhaa, samoin hieta ja hiekka hajoavat.

Kerrostuneisuus, kerrosten rajapinnat, tiiviys ja läpäisevyyshavannoidaan maaprofiilin eri osista. Rakenteen tiiviyden havannoiminen on tärkeää: onko ruokamullan alaosa yhtenä kokkareena, muodostuuko se suurehkoista muruista vai onko se löyhä, helposti hajoava.

Anturat estävät juurten pääsyä alempiin maakerroksiin ja veden imeytymistä maahan. Havainnoi erityisesti kyntöantura, joka tavallisesti sijaitsee noin 23-30 cm:n syvyydessä, sekä minimimuokkauksen yhteydessä toisinaan esiintyvään kylvö- tai äestysanturaan, joka on noin 12-15 cm:n syvyydessä.

Havainnoi maan lohkoisuus, halkeamat sekä liero- ja juurikanavat myös vaakatasossa. Tutki, onko kovalla tuntuvassa maassa isoja huokosia varsinkin jankossa ja pohjamaassa ja pääsevätkö juuret kulkemaan näiden kerrosten läpi.

Maan värin ja kosteuden havannoiminen on myös tärkeää. Karkein vika maaperässä on ilmaton kostea kerros. Siniseksi tai mustaksi värjäytyneet kerrokset voivat haista esille kaivettuina voimakkaasti lantavedelle.

Hienorakenne, muruisuus

Aidot, "biologiset" murut ovat syntyneet sekä kasvien juurten että hyvän pieneliötoiminnan ansiosta. Murut ovat pyöreitä, monin tavoin pullistuneita ja poimuttuneita, kooltaan useimmiten 2-4 mm:n mittaisia. Muruinen maa murenee helposti eikä sitä voi muovailla.

Mururakenne ulottuu ihanteellisissa olosuhteissa koko muokkauskerrokseen. Yleisimmin aitoja muruja on vain maan pintakerroksessa ja maassa olevien juuri- tai lierokäytävien läheisyydessä.

Kasvinjätteiden maatumisastetta tutkimalla voit seurata maan eliötoiminnan kehittymistä. Syksyllä maahan muokattujen olkien tulisi keväällä olla ruskeita ja helposti murenevia.

Epäaidot, "mekaaniset" murut kuten esimerkiksi roudan taikka kostumis- ja kuivumisprosessin aikaansaamat murut ovat särmikkäitä ja helposti liettyviä. Kuivassa maassa ne ovat kivikovia.

Hyvärakenteisessa maassa on riittävästi huokosia. Suuret huokoset ovat oleellisia ilmanvaihdon, veden liikkumisen (ojitus) ja juurten kasvun kannalta. Keskikokoisiin huokosiin varastoituu kasveille käyttökelpoinen vesi, pieniin huokosiin taas se vesi, jota kasvi ei pysty käyttämään. Huokoset takaavat eliöiden hapen saannin ja veden varastoinnin. Sateen jälkeen otettu kourallinen maata ei saisi puristettaessa pursua vettä, vaan sen tulisi pidättää se itseensä.

Hienoin maa-aines saattaa voimakkaan sateen jälkeen kertyä saostumiksi, jotka tukkivat huokoset ja halkeamat. Tämä heikentää maan rakennetta. Seurauksena on usein pinnan liettyminen ja kuorettuminen.

Juuret ja maaeläimet

Juuriston kulkua maassa voit havainnoida rapsuttelemalla maanäytteen sivua käsiharalla ja ravistamalla näytettä kevyesti. Tee puukolla luonnollinen murtopinta sekä pysty- että vaakatasossa. Lohko myös maaprofiilin seinämää varovasti puukolla maan luonnollisia halkeamia pitkin. Juuret voivat kulkea joko aikaisemmin muodostuneita taikka uusia juurikanavia pitkin maassa olevien huokosten taikka halkeamien pinnoilla.

Juuriston tulisi olla jakautunut tasaisesti muokkauskerrokseen ja siitäkin syvemmälle. Haarautunut juuristo on merkki vilkkaasta pieneliötoiminnasta; heikosti haaroitunut ja syvälle sivujuureton juuristo taas liian tiiviistä maasta. Tällöin juuri ei ole pystynyt haaroittumaan normaalisti, vaan se on hakeutunut löytämiinsä maassa oleviin halkeamiin ja kasvanut niitä myöten.

Jos juuret ovat kääntyneet vaakasuoraan on se merkki läpitunkemattomasta tai muuten juuren kasvun kannalta epäedullisesta kerroksesta. Kerrostuma voi johtua esimerkiksi kyntö- tai muokkausanturasta, hapettomasta maakerroksesta tai mätänevän orgaanisen aineksen muodostamasta matosta. Tarkista juurten kasvu pohjamaahan asti maaprofiilista.

Mikäli juurten ympärillä oleva maa on tummemmaksi värjäytynyttä, se merkitsee hyvää biologista toimintaa maassa. Kuolleissa juurissa tulisi olla merkkejä nopeasta lahoamisesta.

Palkokasvien juurten tulisi olla suhteellisen ohuita ja tasaisesti nystyröiden peittämiä. Mitä syvemmälle maassa on elämää ja ilmanvaihto toimii sitä syvemmälle juurissa on nystyröitä.

Erityisen tärkeitä ovat kastematojen ja lierojen käytävät ja niiden kulku. Käytävien seinämät ovat usein tummia, jopa mustia. Laajennuksista voi löytyä tyypillisiä madon jätöksiä.

Kasvien juurikäytävät ja lierojen käytävät varmistavat optimaalisen ilma-, kosteus- ja lämpötalouden peltomaahan. Yhdessä orgaanisen ainesjätteen syntymisen kanssa ne luovat edellytykset maan elävyydelle ja paremmalle rakenteelle.

Partner: 

Samankaltaista sisältöä