Suorakylvön edut ja riskit

Viljanviljelyn kannattavuuden säilyminen edellyttää viljelijältä ponnisteluja tuotantotavan kehittämiseksi siten, että tuotantokustannukset alenisivat tuotettua satokiloa kohti. Keinot tähän vaihtelevat tiloittain ja suorakylvö on yksi tapa päästä tähän tavoitteeseen. Pelkkää kustannussäästöä ei pidä tuijottaa, vaan on verrattava kustannuksia tuotettua yksikköä kohden.

Perusteet tilakohtaisia

Suorakylvö säästää sekä työtä että energiaa. Työvoiman riittävyys ja viljelijän jaksaminen ovat jatkossa entistä tärkeämpiä tilan menestystekijöitä. Päätoimiset tilat suurenevat ja yhä useampaa tilaa hoidetaan muun työn ohella. Yhden miehen systeemi ja kevättöiden nopea valmistuminen ovat merkittävä peruste suorakylvöön siirtymiselle. Energiakustannukset ovat vaihdelleet rajusti viime vuosina ja öljynkulutusta vähentämällä tila voi vakauttaa menojaan pitkällä välillä suoranaisen säästön lisäksi. Viljelytekniikan muuttaminen tulee yleensä ajankohtaiseksi, kun kylvökone jouduttaisin muutenkin uusimaan.

Kokeillen alkuun

Suorakylvöä kannattaa kokeilla urakoitsijan tai lainakoneen turvin ennen lopullista päätöksentekoa. Uuden kylvötekniikan oppiminen vaati aikaa ja kärsivällisyyttä, sillä epäonnistumiset ovat alussa yleisiä suorakylvössäkin. Suorakylvön onnistumiseen vaikuttaa moni tekijä, sillä suorakylvö ei sovi esimerkiksi kaikille peltolohkoille. Suorakylvön sanotaan parantavan maan rakennetta. Siihen siirtymisen edellytys kuitenkin on, että maan rakenne ja ojitus ovat vähintään kohtalaisessa kunnossa. Veden vaivaamat huonorakenteiset lohkot kannattaa ojittaa ja laittaa viherkesannolle ennen suorakylvön aloitusta. Pellon pinnat on syytä muotoilla niin, että ei jää painanteita, joissa vesi voisi seistä. Yleisimmät syyt alkuvuosien epäonnistumisiin olivat väärä kylvöajankohta tai kylvösyvyys. Suorakylvö lisää riskiä sadon laatuvaihteluihin suorassa suhteessa satovaihteluiden kanssa. Kokemusten lisäännyttyä ja pellon mukauduttua suorakylvöön satoerot ovat tasoittuneet.