Yara Suomen Kotkaniemen tutkimusasema

Tutkimus- ja kehitystyö on aina ollut tärkeää Yara Suomelle. Yara Suomen omalla Kotkaniemen tutkimusasemalla Vihdissä tehdään kenttäkokeita eri viljalajeilla, öljykasveilla ja nurmella. Kenttäkokeita tehdään myös yhteistyöviljelijöiden pelloilla, joten koetuloksia saadaan hyvin erilaisista viljelyoloista. Koetuloksia hyödynnetään lannoitussuosituksissa, neuvonnassa, Suomeen soveltuvan lannoitevalikoiman suunnittelussa sekä lajikekohtaisissa Kasvuohjelmissa. Ajankohtaisia tutkimusaiheita ovat muun muassa rikin ja hivenravinteiden merkitys öljykasveilla ja viljoilla, fosforin ja kaliumin merkitys viljoilla, vehnän valkuaisen hallinta ja leivontalaatu, uusien lehtilannoitteiden testaus, uutuuslajikkeiden typenkäyttö sekä suorakylvöön liittyvät asiat. Nurmikokeissa tutkitaan eri lannoitusmääriä, lannoituksen ja korjuuajan vaikutusta nurmen satoon ja laatuun sekä nurmen kalium ja fosforilannoitusta. Kasvuohjelmakokeissa yhteistyössä Agrimarketin kanssa tarkennetaan lajikekohtaisia viljelyohjeita lannoituksen ja kasvinsuojeluaineiden käytön suhteen.

Tiivistä yhteistyötä

Yara Suomi on mukana monissa koetoimintaan liittyvissä yhteistyöhankkeissa esimerkiksi MTT:n, Helsingin Yliopiston ja Vilja-alan yhteistyöryhmän (VYR) kanssa. Koetoimintaan liittyvää yhteistyötä tehdään myös Agrimarketin, Syngentan, Bayerin, Bernerin, Boreal Kasvinjalostus Oy:n, Fazerin myllyn ja Västankvarnin tutkimusaseman kanssa. Lannoitteisiin ja lannoitukseen liittyvää tietoa ja osaamista vaihdetaan muiden pohjoismaiden yaralaisten kanssa. Pohjoismaista lannoitusosaamista saadaan näin hyödynnettyä myös Suomen viljelyoloihin. Kotkaniemen tutkimusasemalla vierailee kasvukauden aikana lukuisia vierasryhmiä tutustumassa kenttäkokeisiin. Kasvukauden aikana kokeisiin on mahdollisuus tutustua avoimilla kenttäkoekierroksilla, erilaisissa suuremmissa tapahtumissa tai erikseen sovittaessa. Tutkimusasemalla järjestetään vuosittain myös erilaisia viljelijäkoulutuksia.

Historia ulottuu keskiajalle asti

Luonnonkauniilla paikalla sijaitsevan tilan historia ulottuu aina keskiajalle saakka. Kartanon päärakennus on rakennettu vuonna 1863. Se toimii nykyisin edustus- ja kokoustilana. Nykyään Kotkaniemen tutkimusasemalla on peltoa yhteensä 90 hehtaaria. Kokeiden ulkopuolelle jäävää alaa viljellään Kasvuohjelman mukaisesti.