Riski punahomeen tartunnalle kasvaa, jos lohkolla on viljelty samaa viljaa useina peräkkäisinä vuosina, kylvösiemen on ollut peittaamatonta ja kunnostamatonta tai edellisvuoden kasvintähteitä on pellon pinnalla runsaasti. Riski on suuri erityiseti kauralla ja peltolohkoilla, joilla on viime vuonna tai aiempina vuosina ollut ongelmia kohonneista toksiinipitoisuuksista.

Tartuntariski kasvaa merkittävästi, mikäli kasvustot ovat reheviä ja kukinnan aikaan on kosteaa, lämmintä ja sateista, ja tällainen säätyyppi jatkuu pari viikkoa kukinnan alun jälkeen. Myös kuiva alkukesä on tekijä, joka lisää punahomeen riskiä.

Torjunta viimeistään kukintavaiheessa

Punahomeen torjuntaa voidaan tehdä vielä viljan kukintavaiheessa. Parhaimmillaan se voi alentaa sadon toksiinipitoisuuksia selvästi alle raja-arvojen. Torjunta vaikuttaa vain DON-toksiiniin, mutta ehkäisee samalla myös muiden tautien etenemistä kasvustoissa, mikä voi näkyä merkittävinä sadonlisinä. Torjunta antaa suojaa samalla erityisesti lehtilaikkutaudeille sekä ruosteille.

Viljan kukintavaihe ajoittuu ohralla heti tähkän tullessa ulos tupesta, vehnällä ja kauralla hieman tähkän tai röyhyn esilletulon jälkeen. Punahomeen torjunta tulee tehdä heti kun ensimmäiset merkit kukinnasta eli kellertävät heteet näkyvät.

Oikean torjunta-ajankohdan havaitseminen kauralla on muita viljoja haasteellisempi, koska kauran kukinta ei ole näkyvää. Kauran kukinnan voi todeta muutama päivä röyhylle tulon jälkeen, röyhyn ollessa täydessä koossaan. Kukinta alkaa röyhyn yläosista ja etenee röyhyn alaosaan. Kukinta kestää kauralla jopa 10-15 vrk, mutta torjunta tulee ajoittaa kukinnan alkuvaiheeseen.

Torjuntaan käytettävissä olevat valmisteet ja niiden hyväksytyt viimeiset käyttöajankohdat löytyvät Kemidigistä.

Toksiinien raja-arvot kiristyvät ja analyysit täydentyvät

Punahomeen tuottamien toksiinien raja-arvot kiristyivät 1.7.2024 alkaen eli tulevan syksyn viljan vastaanotossa. DON-toksiinin raja-arvo tiukkeni elintarvikekäyttöön menevän vehnän, ohran ja rukiin osalta 1 000 mikrogrammaan kilolta (aiemmin 1 250 µg/kg). Kauran raja-arvo säilyi samana, 1 750 mikrogrammaa kilolta.

Uutena seurattavana raja-arvona viljan vastaanottoon elintarvikekäyttöön tulee T-2 ja HT-2 toksiinien summapitoisuus.

T-2 ja HT-2 toksiinien esiintymistä on seurattu Suomessa jo pitkään osana VYR:n toteuttamaa turvallisuustietoseurantaa. Sen perusteella tiedetään, että ajoittain löydetään kohonneita pitoisuuksia, mutta selvästi DON-toksiinia harvemmin. Kohonneita pitoisuuksia löytyy etenkin kaurasta, mutta jonkin verran myös ohrasta. Kevätvehnästä sen sijaan tätä toksiinia ei ole tavattu.

Uusien raja-arvojen, T-2:n ja HT-2:n, analysointi tehdään samaan tapaan kuten DON-toksiinin mittaus viljanvastaanotossa, mikä voi viivästyttää viljan vastaaottoa. Tämänkin vuoksi viljan esinäyte on syytä ottaa huolellisesti ja edustavasti.

Lähde: Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR (Koko uutinen täällä.)