Tämän vuoden viljasadon laadussa erityishuomio DON-toksiinipitoisuuksiin
Ruokaviraston viljasadon laatu- ja turvallisuusseuranta päivittyy sitä mukaa, kun viljelijät lähettävät viljanäytteitä. Tämän hetkiset keskiarvotiedot viljasadon laadusta perustuvat noin 330 tutkittuun näytteeseen. Analyysien tulosten mukaan tämän vuoden sadossa pitää kiinnittää erityishuomio DON-hometoksiinieihin sekä elintarvike- että rehukäytössä.
Kaurasadosta kelpaa rehuksi 85 % mutta elintarvikekäyttöön vain 9 %
Kauran keskimääräinen hehtolitrapaino on tähän mennessä tutkituissa näytteissä 54,4 kiloa, joka on noin kilon pidemmän ajan keskiarvoa matalampi. Rehukäyttöä kuvaavan vähintään 52 kilon hehtolitrapainon tavoitteen täyttää 85 prosenttia näytteistä.
Elintarvikekauran yleisen vähintään 58 kilon hehtolitrapainon tavoitteen täyttää 9 prosenttia näytteistä. Pienten jyvien määrä on tutkituissa näytteissä keskimäärin 6,8 prosenttia, joka vastaa pidemmän ajan keskiarvoa.
Kauralla satoarvion mediaani on laatuseurantaan tähän mennessä kirjattujen näytteiden osalta 3 500 kiloa hehtaarilta, kun vastaava arvio viime vuonna oli 3 200 kiloa hehtaarilta.
Kevätvehnän proteiinipitoisuus ja sakoluvut korkeita
Tähän mennessä tutkituista kevätvehnänäytteistä alle puolet on proteiinipitoisuudeltaan vähintään 12,5 prosenttia, sakoluvultaan vähintään 180 sekuntia ja hehtolitrapainoltaan vähintään 78 kiloa.
Kevätvehnällä puolet tutkituista näytteistä on hehtolitrapainoltaan alle 78 kiloa. Kevätvehnän keskimääräinen hehtolitrapaino on 77,2 kiloa ja syysvehnän 78,5 kiloa. Kevätvehnän hehtolitrapaino on noin kolme kiloa pidemmän ajan keskiarvoa alhaisempi.
Sakoluvut ovat korkeita. Kevätvehnän keskimääräinen sakoluku on 323 ja syysvehnän 330 sekuntia. Tutkituissa kevätvehnänäytteissä 97 prosentissa on sakoluku yli 220, vastaava luku syysvehnällä on 90 prosenttia.
Proteiinipitoisuus on kaikissa tutkituissa kevätvehnänäytteissä hyvä. Kevätvehnän keskimääräinen proteiinipitoisuus on korkea (14,2 prosenttia). Syysvehnän proteiinipitoisuus on pidemmän ajan keskiarvon tasolla proteiinipitoisuuden ollessa 12,0 prosenttia.
Rukiin keskimääräinen sakoluku on 176 sekuntia ja hehtolitrapaino 75,5 kiloa.
Sekä kauralla että kevätvehnällä jopa rehukäytön estäviä DON-hometoksiinin pitoisuuksia
DON (deoksinivalenoli) –hometoksiinit heikentävät kaurasadon laatua. Tutkituista näytteistä lähes neljännes ylittää pika-analyysillä mitattuna DON raja-arvon 1750 µg/kg, joka on elintarvikekauralle EU-lainsäädännössä asetettu raja-arvo.
Kevätvehnällä on myös mitattu raja-arvon ylittäviä DON–hometoksiinipitoisuuksia ensimmäisissä tutkituissa näytteissä. Elintarvikevehnälle EU-lainsäädännössä asetettu raja-arvo DON:lle on 1 000 µg/kg.
Sekä kaura- että vehnänäytteistä on mitattu myös hyvin korkeita DON-tuloksia, jolloin pitoisuus ylittää rehukäytön suositusarvon 8000 µg/kg. Tämän vuoksi kotieläintiloilla olisi tärkeää tietää kauran hometoksiinipitoisuus ennen rehukäyttöä.
Ohran hehtopaino alhainen
Ohran keskimääräinen hehtolitrapaino on 63,7 kiloa. Rehukäyttöä kuvaavan vähintään 64 kilon hehtolitrapainon laadun täyttää 43 prosenttia tutkituista näytteistä, mikä on lähes yhtä heikko osuus kuin sadon 2023 osuus 40 prosenttia.
Rehuohran keskimääräinen proteiinipitoisuus on 12,1 ja tärkkelyspitoisuus 59,5 prosenttia. Pieniä jyviä alle 2,2 mm:n seulan on keskimäärin ohrassa 6,1.
Ruokaviraston viljasadon laatu- ja turvallisuusseuranta päivittyy säännöllisesti Avoin tieto -sivustolla.
Ruokaviraston toteuttama viljasadon laatu- ja turvallisuusseuranta on otostutkimus, jossa on edustettuna koko Suomi, eri tuotantosuunnat ja eri kokoisia maatiloja. Otoksen noin 1000 maatilalle on lähetetty näytepyyntökirje heinäkuussa. Tämän hetkiset keskiarvotiedot viljasadon laadusta perustuvat noin 330 tutkittuun näytteeseen.
Lähde: Ruokavirasto (Koko uutinen täällä.)
Kommentit