Olet täällä

Viljelijän valtit punahomeiden hallinnassa: Laadukas kylvösiemen ja viljelykierto

Vuosina 2019 ja 2020 DON -hometoksiinipitoisuudet olivat kaikilla viljoilla erittäin matalat. Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR:n vuoden 2019 sadosta teettämistä hometoksiinimäärityksistä pitoisuudet olivat koko 2000 -luvun mittaushistoriaan nähden ennätysmatalia. Hyvään tilanteeseen vaikuttivat takana ollut erittäin kuiva kesä 2018, ja viljan kukinta-aikaan osunut kuiva pitkä jakso, mikä ei suosinut punahomeiden tartuntaa ja lisääntymistä.

Kasvukauden 2020 alku oli kuiva, mutta heinäkuussa, viljan kukinta-aikana, oli suosiolliset kosteat olosuhteet punahomeen tartunnalle. Kuivan alkukesän jälkeen tulleet sateet saivat aikaan viljoissa poikkeuksellisen runsasta jälkiversontaa. Haasteellisesta kasvukaudesta, jälkiversonnasta ja sateen keskeyttämistä sadonkorjuuolosuhteista huolimatta viljan hometoksiinitilanne oli myös vuonna 2020 hyvin hallinnassa.

Hyvälaatuisen kylvösiemenen käyttö ja viljelykierto tärkeää

Punahomeen riskiä voidaan vähentää tutuilla viljelyteknisillä toimilla, joista tärkeimmät ovat hyvälaatuisen kylvösiemenen käyttö ja viljelykierto. Oman siemenen lajittelu ja peittaus, tai tarkastetun ja peitatun ostosiemenen käyttö vähentävät punahomeen leviämisen riskiä. Peittaus varmistaa siemenen terveyden ja turvaa oraiden alkuunlähdön.

Viljelykierto, jossa ei viljaa eikä erityisesti samaa viljalajia viljellä peräkkäisinä vuosina samalla lohkolla, katkaisee punahomeen leviämisen tehokkaasti. Samalla myös muidenkin kasvintähteissä säilyvien taudinaiheuttajien riski pienenee. Jos viljaa kylvetään viljan perään samalle lohkolle, pääsevät oljissa säilyvät punahomeet leviämään kasvaviin oraisiin jo varhain kasvukaudella sääolosuhteiden ollessa suotuisia. Jos viljelykiertoa ei pystytä noudattamaan, olkimassan muokkaus maahan tai kyntö vähentävät punahomeen tartuntariskiä.

Kaura parhaille pelloille – aikaisilla lajikkeilla pienempi riski

Kauralla on ollut useiden seurantavuosien tulosten mukaan viljoistamme eniten hometoksiiniongelmia. Sen takia kaikki viljelytekniset toimet on otettava käyttöön erityisesti kauralla, jotta ongelma saadaan hallintaan ja sään aiheuttamaa riskiä pienennettyä.

Kauraa pidetään vaatimattomana kasvina, joka menestyy heikoimmillakin peltolohkoilla, mutta muiden viljelykasvien tavoin sekin hyötyy hyvistä kasvuolosuhteista, ja samalla sen kestävyys punahomeita vastaan paranee. Erityisesti elintarvikekäyttöön tarkoitettu kaura ansaitsee paikkansa tilan parhailla lohkoilla. Kauran esikasviarvo on viljoista parhain, joten kauraa kannattaa kierrättää tilan sisällä eri lohkoilla.

Kauran kuten muidenkaan viljelykasvien kylvön kanssa ei ole syytä viivytellä, vaan kylvää se niin aikaisin kuin mahdollista. Kylvöaikoja kannattaa kuitenkin rytmittää sääriskien hajauttamiseksi. Valitsemalla viljanostajan suosittelemista lajikevaihtoehdoista eri kasvuajan lajikkeita voidaan punahomeen riskiä hajauttaa, koska tällöin kukinta ajoittuu eri aikaan kasvukaudesta. Aikaiset lajikkeet ja aikaiset kylvöt päästään yleensä korjaamaan paremmissa sääolosuhteissa, jolloin varmistetaan sadon hyvä laatu ja pienennetään poikkeuksellisista sääolosuhteista johtuvaa toksiiniriskiä.

VYR:n nettisivuilta löydät taulukon eri kauralajikkeiden DON-toksiinipitoisuuksista vuoden 2019 ja 2020 teollisuuden ja kaupan vastaanottotiedoilla.

Lähde: Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR

Kommentit

Samankaltaista sisältöä