Olet täällä

Raisio tekee viljelysopimuksia

Ainakin osa ensi vuonna kylvettävästä viljelyalasta olisi hyvä saattaa viljelysopimuksen piiriin. Sopimus tuo selkärankaa maatilan talouteen, kun ostaja, perushinta ja laatukriteerit ovat tiedossa etukäteen. Raisio tekee viljelysopimuksia, joilla se varmistaa tarvitsemansa viljan.

Viljan sopimustuotannossa on nähty vuosikymmenien aikana monenlaista ylä- ja alamäkeä. Kauppatavoissa on tapahtunut muutoksia vuosien varrella. Selvät pitkäjänteiset toimintamallit ja markkinoiden vakaus ovat kuitenkin koko ketjun etu, kun tarkasteltava aikajänne on pidempi.

"Raisio tekee viljelijöiden kanssa viljelysopimuksia kaurasta, vehnästä, rukiista, härkäpavusta ja mallasohrasta ensi vuodeksi. Viljelysopimuksiin perustuva sato tulee pääsääntöisesti omaan käyttöön", Minna Oravuo Raision viljapäällikkö aloittaa. Raision viljatarve on vaihdellut vuosien varrella runsaasti, mutta kotimainen raaka-aine on tuotantomme perusta.

"Jonkin verran teemme myös viljakauppaa kotimaisten ja kansainvälisten asiakkaiden kanssa. Tuontiviljan käyttö rajoittuu tällä hetkellä laivalastilliseen durumvehnää", Minna jatkaa.

Kauppatavat vaihdelleet

Raision sopimusviljelyn perusteet on luotu vuonna 1939 varsinaissuomalaisten vehnän viljelijöiden perustettua Oy Vehnä Ab. Perinteitä on pidetty yllä ja joka vuosi viljaa on ostettu suoraan viljelijöiltä.

"Oma elintarvike- ja rehutuotantomme sanelee sen, millaista raaka-ainetta laadullisesti tarvitsemme. Kauran ja rukiin käyttö on keskittynyt Nokian myllylle, jossa valmistetaan esimerkiksi jauhoja, hiutaleita, rouheita ja leseitä. Raisioon on keskittynyt vehnän käyttö, mutta Raisiossa vastaanotetaan myös ruista ja kauraa. Vehnästä valmistetaan elintarvikkeita ja kalarehuja", Minna kertoo. Raisioon valmistuu uusi elintarviketehdas ja ensi vuoden alkupuolella alkaa sen käyttöönotto.

"Tarvittavan viljan saatavuus varmistetaan mahdollisimman pitkälti etukäteen, Minna vakuuttaa. Toki pidempiaikaisia varastoja on tietyistä erikoislaaduista."

Kauraa viljelyyn

Tiistaina ja torstaina on Raisiossa kippauspäivä. Rekkoja on aamulla yleensä useita jonossa. Lavalta otetaan ensin näytteet. Pienen odottelun jälkeen, analysoidun näytteen perusteella, vilja ohjataan kipattavaksi joko myllylle tai rehutehtaalle. Kauraa otetaan vastaan myös Raisiossa, vaikka käyttö tapahtuu Nokialla. Viljelijä itse valitsee toimitusosoitteen, Minna Oravuo painottaa.Kauran käyttöön ja tuotekehitykseen on investoitu paljon viime vuosina.

"Kauran viljely on mielletty aikoinaan toisarvoiseksi, mutta tänä päivänä sopimusviljelijämme panostaa viljelyyn tosissaan", Minna toteaa.

"Isossa mittakaavassa ajateltuna jokaisen viljelijän pitäisi tehdä sopimus jonkun kanssa osasta satoa, koska se hyödyttää koko arvoketjua. Yksittäisen viljelijän kannalta sopimus ja sopimushinnat antavat tulevalle kasvukaudelle selkeyttä suunnitteluun. Mekin tarjoamme vaihtoehdon sopimuksiin ja moni viljelijä tekee sopimuksen Raision kanssa joka vuosi", Minna toteaa ja jatkaa, että viljaerien sujuva liikkuminen on toki kaikkien etu.

 

Teksti ja kuva: Seppo Pentti

 

Tämä uutinen on yksi Farmitin julkaiseman MaatalousUutiset -lehden jutuista. Lehti lähettiin KM:n tilaajille joulukuussa, mutta nyt voit lukea koko lehden maksutta täältä.

Tekijä: 

Kommentit

Samankaltaista sisältöä