Olet täällä

Pitkäjänteisellä jalostuksella voi­tai­siin pa­ran­taa kau­ran pu­na­ho­meen­ kes­toa

Punahomeita aiheuttavat Fusarium-sienet ovat yleisiä viljojen taudinaiheuttajia. Niiden tuottamat homemyrkyt ovat terveydelle vaarallisia, joten saastunutta kauraa ei voi käyttää ravinnoksi.

Tällä vuosituhannella deoksinivalenoli- eli DON-toksiinia tuottavat punahomeet ovat yleistyneet myös Suomen viljapelloilla erityisesti kauralla. Vakavina tartuntavuosina jopa viidennes elintarvikekäyttöön tarkoitetuista kauraeristä joudutaan hylkäämään. Punahomesaastunnat aiheuttavat näin olen merkittäviä tappioita maanviljelijöille sekä heikentävät siemenviljan itämistä.

Homemyrkkyjen riskiä voidaan pienentää esimerkiksi siementen peittauksella, viljelykierrolla tai sadon lajittelun ja kuorinnan avulla.

MMM Juho Hautsalo (Kuva: Marja Jalli /Luke)"Silti, vaikka viljelijä tekisi kaiken oppikirjan mukaan, voivat raja-arvot ylittyä. Taudinkestävät lajikkeet toisivat kaivattua lisäapua taudinhallintaan", toteaa Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa väittelevä Juho Hautsalo.

Kasvinjalostuksen ja tutkimuksen avulla kestävämpiä lajikkeita

Hautsalo analysoi väitöstyössään sadoista jalostuslinjoista sekä kymmenistä pohjoismaisista lajikkeista ja kirjallisuuden perusteella lupaavaksi osoittautuneista geenipankkikauroista DON–toksiinipitoisuuksia, itävyyttä ja punahometartunnan saaneiden jyvien määrää. Hän myös tutki jalostuksessa käytettyjä erilaisia punahomeen tartutusmenetelmiä sekä selvitti, millainen on jalostettavan kasvin kehitysrytmin, pituuskasvun sekä kukinnan yhteys hometoksiinien muodostumiseen.

Hautsalon tulosten perusteella parempaa punahomekestävyyttä kannattaisi lähteä etsimään ensisijaisesti jalostusaineistoa hyödyntämällä. Taudinkestävyyden jalostus ei kuitenkaan ole hätäisen työtä. Punahomekestävyys on kiinni kasvin useasta eri ominaisuudesta, joita puolestaan säätelevät useat pienivaikutteiset sekä jopa tuntemattomat geenit.

"Jalostuksessa tulee jatkossa panostaa genomisiin työkaluihin, ja arviot tulisi tehdä kustannustehokkaasti esimerkiksi kuvantamisteknologioita hyödyntäen. Työn sujuvoittamiseksi tulee tehdä vielä paljon tutkimus- ja kehitystyötä. Kuitenkin jo nyt kaikkein altteimmat kauralajikkeet saadaan karsittua jalostusaineistosta", jatkaa 11.9.2020 väittelevä Hautsalo.

 

Lähde: Luonnonvarakeskus (Luke)

Kommentit

Samankaltaista sisältöä