“Tunnemme kauran paremmin nyt kuin koskaan aiemmin. Aslak-lajikkeen sekvensoinnista saimme täsmällistä tietoa kauran geeneistä ja niiden tehtävistä sekä siitä, miten tämä kaikki vaikuttaa erilaisiin kauran ominaisuuksiin. Näiden tietojen avulle voimme myös entistä helpommin jalostaa uusia kauralajikkeita, jotka ovat esimerkiksi vastustuskykyisempiä ilmastonmuutoksen tuomia vaikutuksia kohtaan tai sisältävät aiempaa enemmän proteiinia”, kertoo Luken erikoistutkija Lidija Bitz.

”Nyt jatkamme perimän sekvensointia ja tutkimme useamman eri kauratyypin geenejä. Siten saamme tarvittavia työkaluja nopeuttaaksemme kauran jalostusta”, Bitz sanoo.

Kauratutkimus auttaa kauraa ilmastonmuutoksessa selvitymisessä ja edistää kansanterveyttä

Suomessa on tehty kaurantutkimusta jo pitkään. Kauraketjun kehittäminen voi avustaa ilmastonmuutokseen sopeutumista. Kaura sopeutuu kohtalaisen hyvin nykyisten ilmastonmuutosskenaarioiden mukaisiin olosuhteisiin verrattuna esimerkiksi ohraan.

Kauralla on myös tärkeä osa entistä tasapainoisemman ruokavalion kehittämisessä. Se sisältää arvokasta vesiliukoista kuitua beetaglukaania ja lukuisia hyödyllisiä yhdisteitä kuten vain kauralle ominaisia antioksidantteja.

“Kauran kysyntä on kasvanut ja kauraa halutaan syödä osana terveellistä ruokavaliota. Jo nyt kaura sisältää paljon proteiinia. Meneillään olevan tutkimuksen avulla voimme selvittää, kuinka lisätä proteiinin määrää ja kehittää sen koostumusta, ja miten tämän avulla voidaan muokata ihmisten ruokavalioita”, Bitz toteaa.

Lähde: Luonnonvarakeskus (Luke) (Uutinen kokonaisuudessaan täällä.)