Olet täällä

Kuinka paljon peltoa lehmää kohti.

On tästä jo aikaa,olin kerran yksissä perhejuhlissa(hautajaisissa). Muistotilaisuudessa siellä yhtä vainajan sisarusta haastateltiin,kyseltiin mitä hän oli elämänsä varrella tehnyt ja miten elantoaan hankkinut.
Mainitsi hän muun muuassa esim.nuorena tyttönä lehmiä hoitaneensa kun,heillä kotona oli lehmiä,joskus sota-aikaan ja sodan jälkeisenä pula-aikana,joo oli kuulema lehmiä ollut useampia,jostain seitsemän lehmän karjasta puhui.
Sitä vaan minun tulee silloin tällöin mietittyä että,kun ei siinä talossa ollut peltoa kuin kolme juolavehnän vaivaamaa hehtaaria,niin riittikö tuommoisesta alasta satoa tuommoisen lehmälauman ympärivuotiseen ruokintaan,silleen niin,että niistä elukoista sai jotain maitoa kanssa,mahtoiko mummo muistaa väärin vai puhuiko peräti satuja kun,toiselta taholta kerrottiin että,hevosen heiniäkin käytiin,vähän kerrassaan naapureiden makasiineista pihistelemässä.

Kommentit

Rokkivaari

Se hevonenkin syönyt jo yhden ha.heinät ja 7-lehmää ainakin 5-ha . Lehmiä on varmaankin laidunnettu metsä tai suo-ranta laitumilla tai muilla jouto-alueilla joissa kasvoi heinää . Joissakin kylissä on ollut jakamattomia yhteislaitumia tai kuivattuja soita tai lampia joista tehtiin myös heinää . Yht.äkkiä ajateltuna 3 ha 7 lehmälle on kyllä aikalailla vähän ,vaikka tuo laidunnus olisi hoidettu muutoin,. Saapi oikaista tiedot jos vaari on väärässä.
tietoo

Kysyin tuossa äidiltäni, joka on sodan jälkeistä aikaa elänyt ja nyt sen verran muisti vanhempien maatilaa. Sanoi että yksi hevonen ja 4-5 lehmää eli 7 ha pellosta. Talossa oli myös talvella sikoja ja lammas. Kesällä nautoja laidunnettiin metsässä ja rantaniityilä yms. Tottahan alusiksi kerättiin kaiken maailman havuja yms lehtikerppoja. Eli vähän haiskahtaa että mummo on muistanut asioita väärin. Tietty jos ovat käyneet muualta hakemassa heinät elukoille.
Rokkivaari

Menee vanhan kaavan mukaan ,lehmälle hehtaari heinää ja hevoselle vähän parempi hehtaari .
markku.koivumaki

Kysehän oli tuossa muistelossa -40 luvusta. Tuolloin ei lehmä lypsänytkään kiulukaupalla päivässä. Jos nykyään lehmä lypsää vajaan 10 000 kg vuodessa niin siihenaikaan tavanlehmä 500 kg korkeintaan 800 kg vuodessa. Lisäksi tuleemuistaa tuo tosiseikka, että lehmän elopainot liikkui 250 kg paikkeilla, eikä kuten nykyään lähempänä 600 kg. Joten tuosta laskien rehunkulutukset ei taida olla ihan nykypäivänä vertyailukelpoisia nykyisyyteen. Ei ne tietysti olleet nuo peltojenkaan satotasot ihan nykyisiä tasoja, mutta ei tuolloin juurikaan pelloissa viljelty kuin viljoja ja juureksia. Heinät keräiltiin tuolta jokiniityistä samalla kun kerättiin kerppuja metsistä eläimille talvisärpimiksi. Joten nuo tosiseikat huomioiden en pidä täysin mahdottomana tuota mummon muistikuvaa. Kyllä tuo hehtaari lehmälle tulee olla nykypäivän, vaikka meillä nykyään on nuo täysrehutkin käytössä. Ja nuo paskatirektiivitkin lähtee nykyään tuosta hehtaarista.
Rokkivaari

Mielestäni ha.per lehmä pitäänee kutakuinkin paikkansa koska vanhan ajan tuotostasot ja sadotkin olivat eri luokkaa. Olen katsellut 30-luvun tarkkailutietoja kun kirjat ovat pysyneet tallessa ja lehmän vuosituotos jää todellakin siihen 500-800 ltr . No ,tässä asiassa kukaan kirjoittajista ei liene kovinkaan väärässä koska peltojen luontainen viljavuus ja kuivatustilanne voi selittää paljonkin satotasojen eroja .Meilläpäin ei ole ollut tiloilla erillisiä heinäntekoalueita ,joten se lisää pellon tarvetta . Itse perustin kirjoitukseni siihen tietoon jota olen kuullut alueen vanhoilta viljelijöiltä,mutta en aio mitenkään kiistää muita kirjoituksia koska olosuhteet ovat olleet erilaisia .
zxyg

Ei välttämättä yhtään hehtaaria, ainakaan jos oli vain yksi lehmä ja useammankin lehmän karjoihin on ennen sotia, sodan aikana ja vielä sota-ajan jälkeenkin, aina 50-luvulle asti tehty heinää luonnonniityiltä, jokien ja teitten varsilta, järvien rantojen vesijättömailta yms. Toisin sanoen niukkuudessa jouduttiin osoittamaan sellaista luovuutta jota nykyihminen ei ymmärrä. Viikateniittäjä