Kevätvehnää viljellään pääasiassa myllyvehnäksi, mutta myös rehuteollisuuden käyttöön. Myllyvehnän tuotannossa erityisesti valkuaispitoisuus ja leivontaominaisuudet ovat tärkeitä. Rehuvehnän tuotannossa korostuu puolestaan sadon määrä ja energiapitoisuus. Lajikevalinnalla ja viljelytekniikkaa tarkentamalla voikin panostaa nimenomaan tiettyyn käyttötarkoitukseen viljeltävän vehnän tuotantoon.

Kevätvehnälajikkeet on jaettu kolmeen tyyppiin kasvuajan, satoisuuden ja valkuaispitoisuuden mukaan. Kasvuajan lisäksi käyttötarkoitus ratkaisee viljeltävän lajikkeen. Vilja-alan yhteistyöryhmä (VYR) on laatinut oppaan erityyppisten vehnien viljelyyn.

Kevätvehnän viljely onnistuu lähes koko maan viljan viljelyalueella monipuolisen lajikevalikoiman ansiosta. Vehnä on hyväkuntoisten lohkojen kasvi, ja silloin pellon ojituksen ja kalkituksen on oltava kunnossa. Näin luodaan pohja laajan juuriston kehittymiselle sekä ravinteiden tehokkaalle hyväksikäytölle. Lohkon multavuus ja typensitojakasvi esikasvina varmistavat korkeat valkuaispitoisuudet satoisinakin vuosina.

Vehnän lannoitus on suunniteltava ja tehtävä lohkon ja lajikkeen sadontuottokyvyn mukaan. Kasvukauden alussa vehnä käyttää typpeä jyväsadon tuottamiseen ja myöhemmin kasvukaudella jyvän valkuaispitoisuuden tuottamiseen. Kasvukauden aikainen lisälannoitus typellä ja rikillä on vehnällä tarpeen satoisina vuosina.

Kasvinsuojelussa tulee rikkakasvi- ja laontorjunnan lisäksi ottaa huomioon erityisesti lippulehden ja tähkän suojaaminen kasvitaudeilta.

Markkinahintatietoihin