Olet täällä

Satoisa ja lujakortinen KWS Mistral tuotti erinomaisen sadon

Pasi Järvinen on viljellyt tilallaan Perniössä KWS Mistral -kevätvehnää jo kolmena satokautena. ”KWS Mistralin valinnan puolesta puhui sen korkea satopotentiaali ja valkuaispitoisuus sekä hyvä laonkestävyys.” KWS Mistralia viljellään tilalla siemeneksi ja viime vuonna sitä oli viljelyksessä 32 hehtaarilla.

Tehokkaalla lannoituksella satopotentiaali esiin

KWS Mistralia päästiin viime keväänä kylvämään Perniössä aikaisin, sillä vehnä kylvettiin jo huhtikuun 21-23. päivä, heti sokerijuurikkaan kylvöjen jälkeen. KWS Mistralin kasvuaika on noin 106 päivää ja se on kasvuajaltaan päätyypin kevätvehnä.

KWS Mistralin lannoitukseen kannattaa panostaa, jotta saadaan hyödynnettyä lajikkeen satopotentiaali ja nostettua valkuainen myllylaadun vaatimalle tasolle. ”Meillä kevätvehnän esikasvina oli suurimmalla osalla pelloista sokerijuurikas”, Pasi Järvinen kertoo. ”Juurikkaiden naatit kynnettiin peltoon, jolloin naateista peltoon jäi typpeä noin 20 kiloa hehtaarille.” Kylvön yhteydessä typpeä laitettiin 150-163 kiloa hehtaarille. ”Typpeä uskaltaa KWS Mistralilla käyttää enemmän, sillä lajike pysyy hyvin pystyssä.”

Vaikka KWS Mistralin korren pituus on keskimääräistä pidempi, on lajike hyvin vahvakortinen. Korrenvahvistukseen käytettiin rikkakasviruiskutuksen yhteydessä CCC:tä 0,5-0,7 l/ha. Lajike on taudinkestävyydessä vähintäänkin keskitasoa, eikä kasvitautien kanssa ole Järvisen pelloillakaan  ollut ongelmia. Tautiaineet ajettiin KWS Mistral -kasvustoon normaaliin tapaan heti tähkimisen jälkeen.

Viime kesänä huippusato

Perniön seudulla pellot ovat maalajeiltaan etupäässä savea ja liejusavea, mutta alueella on myös kevyempiä hietamaita. KWS Mistral on Järvisen mukaan menestynyt hyvin kaikilla maalajeilla. Viime alkukesän kuivuus teki kiusaa myös vehnäkasvustoille. ”Mistral-kasvusto näytti päällisin puolin kärsivän kuivuudesta, mutta siitä tuli kuitenkin erittäin hyvä sato”, Järvinen tuumii. Tilalla oli mahdollista sadettaa peltoja, josta kevätvehnäkasvustot selkeästi hyötyivät. 

KWS Mistralia päästiin puimaan elokuun loppupuolella, heti ohran jälkeen. Puintikosteus oli 14-20 prosenttia. Keskisato KWS Mistralista oli 7 700 kiloa hehtaarilta. ”KWS Mistral -vehnästä saatiin tähän mennessä tilan paras (kevätvehnä)sato”, vuodesta 1992 tilaa isännöinyt Järvinen kertoo. ”Vuosi 2017 oli tilan historian toiseksi paras, kun taas vuosi 2018 oli satojen suhteen huonoin vuosi.”

Varmalla lajikkeella myllylaatuinen sato

Pasi Järvinen oli KWS Mistralista saatuun satoon ja sen laatuun tyytyväinen. ”Vilja oli laadultaan hyvää eikä sakoluvun kanssa ollut ongelmia.” Vehnän hehtolitrapaino oli 85 kiloa, sakoluku 270 ja valkuaisprosentti 13,1. Aiemmin tilalla viljelyksessä ollut Amaretto jää satotasoissa KWS Mistralille noin tuhannen kilon paikkeilla hehtaarilla. ”KWS Mistralissa on iso jyväkoko, ja vaikka kasvusto ei aina näyttäisikään parhaimmalta, satoa tulee kuitenkin erittäin hyvin”, Pasi Järvinen toteaa.

Tänä keväänä KWS Mistralia kylvetään tilalla jälleen 36 hehtaarille. ”Lajikkeen lujakortisuus, satoisuus ja korkea hehtolitrapaino ovat vakuuttaneet.” Viime vuoden lähes kahdeksan tonnin hehtaarisadot kertovat puolestaan, että myös viljelytoimenpiteissä onnistuttiin. Siemenviljaksi viljellyn KWS Mistralin itävyys oli 99 prosenttia. ”Olen KWS Mistral -kevätvehnään erittäin tyytyväinen”, Pasi Järvinen summaa.

Otsikko: 

Kommentit

Samankaltaista sisältöä